suomi

Suomalaiset pelastivat yli miljoona kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna

Report this content

Hävikkiruokaa verkossa myyvän Matsmartin suomalaiset asiakkaat pelastivat yli 1,2 miljoonaa kiloa ruokaa hävikiltä viime vuonna, mikä on jopa 133 % enemmän kuin 2018.

“Asiakkaidemme ja vastuullisten tavarantoimittajiemme ansiosta yli 1,2 miljoonaa kiloa ruokaa sai viime vuonna uuden mahdollisuuden. Määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta”, iloitsee Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.

Viime vuonna Matsmartin kautta pelastettiin 1 227 000 kiloa ruokaa Suomessa, mikä vastaa 1 889:ää tonnia hiilidioksidipäästöjä. Saman verran CO2-päästöjä syntyisi 1 765:ä edestakaisesta Helsinki—Lontoo-lennosta.

“Uskomme, että kestävä kuluttaminen ja hävikkiruoan ostaminen verkosta tulee lisäämään suosiotaan entisestään tänä vuonna, ja uudet asiakkaat ja tavarantoimittajat löytävät palvelumme”, kertoo Böckelman.

Matsmart on verkkokauppa, josta voi ostaa edullisesti muun muassa sesonkien jäännöseriä tai tuotteita, joiden pakkaus on muuttunut. Samalla ruokahävikki vähenee.

Kotitalouksien ruokahävikki on henkilöä kohden noin 20 kiloa.

“Matsmartin Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta on huolestuneita ympäristöstä, mikä näkyy myös siinä, että ruoan ympäristövaikutuksista ollaan entistä enemmän tietoisia. Vähentämällä ruokahävikkiä asiakkaamme vaikuttavat aidosti ympäristöön ja säästävät samalla rahaa”, kertoo Böckelman lopuksi.

-

Top 20 -listaus: Näissä suomalaiskaupungeissa pelastettiin eniten ruokaa 2019 (PDF)

Näin laskimme ruoan ilmastovaikutuksia:

  • 1 000 ruokakilon valmistaminen aiheuttaa noin 1 540 kg hiilidioksidipäästöt Ruotsin Luonnonsuojeluviraston mukaan.
  • Suomessa 1 227 000 kiloa Matsmartin kautta pelastettua ruokaa vastaa 1 889 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä, mikä taasen vastaa 1 765 edestakaista yhden hengen lentoa Helsingistä Lontooseen (WWF:n ilmastolaskurin mukaan).

Kantarin tutkimuksesta:

Tutkimus toteutettiin Kantarin Forum-paneelissa viikolla 14/2019. Vastaajina olivat 18—79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajamäärä oli 1191.

Tilaa