Harjun terveyden data piirtää kuvaa asioinnista terveyskeskuksissa: yleisin käyntisyy hengitystieinfektiot, ikääntyvillä verenpainetauti
Lehdistötiedote 30.5.2023
Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteisyrityksen, Harjun terveyden, asiointidata kertoo, että yleisimmin päijäthämäläiset ajaa terveyskeskusten vastaanotoille hengitystieinfektiot. Lasten asioinnissa korostuvat korvatulehdukset, ikääntyvillä sydän- ja verisuonisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Harjun terveyden data edustaa kohtalaisen hyvin koko Suomen tilannetta tarjoten ainutlaatuisen väestötason ikkunan siihen, mitkä syyt tuovat suomalaiset terveyskeskusten vastaanotoille.
Datan hyödyntäminen on avainasemassa Harjun terveydessä käytössä olevassa Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden toimintamallissa. Harjun terveyden 136 000 asukkaan väestöpohja, ja esimerkiksi vuonna 2022 toteutuneet 515 000 potilaskontaktia avosairaanhoidon palveluissa sekä 36 000 käyntiä Digiklinikalla tuottavat aineiston, joka piirtää kuvaa terveyskeskusasioinnista.*
"Datalähtöinen tarkastelu on tärkeää, sillä datasta nousevat huomiot auttavat potilastyötä tekeviä kiinnittämään keskeisiin asioihin erityistä huomiota potilaskontaktien yhteydessä", sanoo Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Henri Ärölä.
Yleisimmin potilaat tuo terveyskeskusvastaanotoille hengitystieinfektiot. Ärölän mukaan nämä potilaat ovat harvoin varsinaisesti huolissaan terveydentilastaan, vaan tarvitsevat usein vain lääkärinlausunnon työnantajalle.
"Kannustaisinkin työnantajia osallistumaan terveydenhuollon kestävyysvajeen korjaamiseen sallimalla laajemmin omalla ilmoituksella poissaolot lyhyiden sairaslomien osalta."
Lapset tulevat terveyskeskusten vastaanotoille tyypillisimmin korvatulehdusten takia. Tämä on käyntisyynä jopa yli 8 %:ssa pienten lasten käynneissä. Korvatulehdukseen sairastutaan useimmiten virustaudin myötä, joten korvatulehdusten määrä heijastelee pienten lasten hengitystieinfektioiden määrää yleisemmin. 7-19 -vuotiaiden terveyskeskusasioinnin käyntisyihin nousevat lisäksi suun terveyden puolelta purentavirheet ja hammaskaries sekä tapaturmat.
Mielenterveyden haasteita hoidetaan laajasti
Mielenterveyden ongelmia hoidetaan laajasti julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa. Masennukseen liittyvät diagnoosit ovat volyymiltään noin 4 % kaikista diagnooseista. Masennusdiagnoosien määrä kasvoi Harjun terveyden väestöpohjassa noin 28 % koronavuosina 2019-2021, mutta määrä on sittemmin kääntynyt hienoiseen 1,2 %:n laskuun.
"Mielenterveyden ongelmat alkavat jo varhain. Harjun terveyden aineistosta käy ilmi, että masennuksen ensidiagnoosi tulee tyypillisimmin 18-vuotiaana. Masennuksen esiintyvyys on 18-37 -vuotiailla naisilla noin 1,5 kertainen vastaavan ikäisiin miehiin verrattuna. Tämän jälkeen se pysyy edelleen noin 50 % yleisempänä kuin miehillä. Toisin kuin usein luullaan, masennusta esiintyy varsin tasaisesti ympäri vuoden", Ärölä toteaa.
"Erityistä huolta herättää mielenterveysongelmien määrä nuorilla työikäisillä. Kun katsotaan kymmentä yleisintä käyntisyytä ikäryhmittäin, on niistä mielenterveysongelmia 20-29 -vuotiailla kahdeksalla kymmenestä, 30-39 -vuotiailla kuudella kymmenestä ja 40-49-vuotialla neljällä kymmenestä", hän jatkaa.
Iän karttuessa nousevat yleisimmiksi diagnoosiryhmiksi sydän- ja verisuonisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
"Yksittäisistä diagnooseista diabetes, verenpainetauti ja eteisvärinä ovat kolmen suurimman käyntisyyn joukossa. Iän myötä myös kaihi ja muut silmän sidekalvosairaudet nousevat selkeästi. Muistisairauksien osuus kohoaa iän myötä kolmanneksi suurimmaksi käyntisyyksi yli 90-vuotiailla", sanoo Ärölä.
Käyntimäärien mittaamisesta saavutetun terveyshyödyn mittaamiseen
Harjun terveydessä on kehitetty toiminnan pohjaksi laajan väestötason datan mahdollistamia laatu- ja vaikuttavuusmittareita. Väestötason data mahdollistaa analyysit esimerkiksi sairauksien hoitotasapainosta ja lääkityksen käytöstä.
"Nykyisessä haastavassa resurssitilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että saatavilla oleva työpanos kohdistetaan vaikuttavaan hoitoon. Käyntimäärien mittaaminen ei ole nykypäivää; meidän tulee mitata saavutettua terveyshyötyä", Ärölä toteaa.
Harjun terveys on Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vuonna 2021 perustama yhteisyritys, joka vastaa noin 134.000 asukkaan julkisesta perusterveydenhuollosta ja suun terveydestä Lahden, Kärkölän ja Iitin alueella. Harjun terveys vastaa myös Hartolan sote-keskuspalveluista vuoden 2023 alusta lähtien.
*) Datan osalta on tarkasteltu lääkärikäyntien diagnoositietoja ja lääkemääräyksiä v. 2018-2022. Nykyinen väestöpohja 136 000. Väestötason muutoksia on tarkasteltu Harjun terveyden toimikautta pidemmältä ajalta, jotta saadaan selkeä kokonaiskuva koronaa edeltävältä ajalta asti. Tietoja on käsitelty toisiolain nojalla (välttämätön tietojohtaminen).
Lisätietoja:
Henri Ärölä, johtava lääkäri, Mehiläisen julkiset terveyspalvelut
Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Laura Martinsuon kautta: laura.martinsuo@mehilainen.fi, p. 040 1962 892