Jatkuva epävarmuus on vienyt useat ylivireystilaan - Psykoterapeutti: ”Jokaisella meistä on piste, jossa kuormitus nousee liian suureksi”

Lehdistötiedote 3.5.2023

Pitkään jatkunut epävarma ja ennakoimaton maailmantilanne horjuttaa suomalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta arjen perusasioihin edelleen. ”Jatkuvat muutokset ovat saaneet elimistön stressijärjestelmän aktivoitumaan ja elimistön ylivireystilaan”, toteaa Mehiläisen psykologi ja psykoterapeutti Anna Kallanranta. Jatkuva sinnittely on elimistölle raskasta ja vie valtavasti voimavaroja. 

Koronavuodet, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja korkea inflaatio ovat horjuttaneet suomalaisten taloudellista ja henkistä vakautta sekä turvallisuutta viime vuosina sukupolvellemme ennennäkemättömällä tavalla. Yleiset turvan tunnetta arkeen tuovat asiat kuten tuttuihin asioihin ja rutiineihin luottaminen, asioiden ennakoitavuus ja toisteisuus eivät ole olleet totutulla tavalla läsnä arjessa. 

- On tärkeää tiedostaa, että tällä hetkellä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu asioita, joihin emme voi vaikuttaa, ja jotka voivat tuntua pelottavilta, monimutkaisilta ja ahdistaviltakin.  

- Tyypillistä on, että reagoimme muutoksiin, mutta pystymme palauttamaan tasapainomme kokonaan tai osittain selviytymis- ja säätelykeinojemme avulla. Jokaisella meistä on kuitenkin piste, jossa kuormitus nousee liian suureksi, ja tasapainomme järkkyy syvemmin. Tämä voi näkyä esimerkiksi univaikeuksina, kehollisina stressioireina tai murehtimisena, Mehiläisen psykologi ja psykoterapeutti Anna Kallanranta kertoo. 

Elämä opettaa sietokykyä 

Turvallisuuden tunteen kokemus alkaa rakentua jo varhaislapsuudessa toistuvien arjen hoivakokemusten kautta. Elämänkokemusten, ihmissuhteiden ja omaksumiemme selviytymis- ja säätelykeinojen myötä ihmiselle alkaa rakentua joustavuutta ja kykyä sietää muutoksia. Vastoinkäymiset eivät synnytä syvää turvattomuutta, vaikka arjessa tapahtuisikin isoja muutoksia.  

- Tällaisessa tilanteessa on tärkeä tunnistaa ne kohdat, joista kokee huolta ja pelkoa, ja samanaikaisesti pyrkiä tyynnyttämään ja huolehtimaan itseään ja läheisistä. Perustarpeiden huolehtiminen on tärkeintä. Älä siis vaadi itseltäsi mitään liikaa. On hyvä tiedostaa, että elämä on välillä vaikeaa ja elämässä on toisinaan kärsimystä. Tällaisessa hetkessä on hyvä pyrkiä toimimaan oman ja toisten kärsimyksen vähentämiseksi, Kallanranta jatkaa. 

Huolehdi itsestäsi sekä läheisistäsi 

Sisäistä vakauden ja turvallisuuden tunnetta voi lisätä konkreettisilla teoilla, vaikuttamalla niihin asioihin, joihin pystyy. Monet ovat esimerkiksi miettineet kulutustottumuksiaan uudella tavalla ja neuvotelleet erilaisia maksujärjestelyjä palauttaakseen taloudellisen turvallisuuden tunnetta ja kokemuksen selviytyä vaikeuksista. Myös Ukrainan sodan uhrien tukeminen on ollut monelle tärkeää ja vahvistanut kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa. 

- Konkreettiset teot ovat kuitenkin vain osa turvattomuuden tunteen rauhoittamista. Tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa omat tunteet ja tuntemukset, eikä vain pyrkiä välttelemään hankalia tunteita herättävien asioiden ajattelua. Tärkeää on myös miettiä, miltä itsestä tuntuu, ja mitä tarvitsee juuri nyt voidakseen paremmin, Kallanranta päättää. 

Jos turvallisuuden tunne katoaa ja kuormitus nousee liian suureksi ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Turvallisuuden tunne voidaan rakentaa uudelleen terapeuttisessa suhteessa, tyypillisimmin pitkän psykoterapian tuomien korjaavien vuorovaikutuskokemusten kautta. Omaan oloon voi pyrkiä vaikuttamaan myös sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa, itsensä rauhoittamisen keinoja vahvistamalla sekä itsemyötätuntoa lisäävillä harjoituksilla.  

Psykoterapeutin vinkkilista sisäisen turvallisuuden löytymiseen: 

1. Tiedosta ja hyväksy tilanne. Kaikkiin asioihin emme voi itse vaikuttaa. 

2. Tunnista tunteet ja kohdat, joista koet pelkoa, huolta tai ahdistusta. 

3. Pyri tyynnyttämään tunteita ja huolehdi itsestä ja lähimmäisistä. 

4. Tunnista omat tunteet ja mieti, mitä tarvitset itse juuri nyt, jotta voisit paremmin.  

5. Voit harjoitella rauhoittamisen keinoja sekä itsemyötätuntoa esimerkiksi palleahengityksellä, tietoisen läsnäolon harjoituksilla sekä turvaa ja rauhaa tuovien mielikuvien avulla. 

6. Pyydä apua ammattilaiselta, jos tunnet, että kuormitus nousee liian suureksi. 

Lisätiedot:
Mehiläinen, Anna Kallanranta, psykologi ja psykoterapeutti
Yhteydenotot viestinnän Minna Kontulaisen kautta: minna.kontulainen@mehilainen.fi, p. 040 5176 194

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut Suomessa ja kansainvälisesti. 113-vuotias Mehiläinen on nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan. Yhtiö panostaa digitalisaation mahdollisuuksiin sekä hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Mehiläinen palvelee vuosittain 2,1 miljoonaa asiakasta ja sen 820 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 33 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Kansainvälisesti Mehiläinen tarjoaa terveyspalveluja Ruotsissa, Saksassa ja Virossa sekä digitaalisia terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuja tytäryhtiönsä BeeHealthyn kautta.