Kuusi nopeaa kysymystä auringolta suojautumisesta

Lehdistötiedote 3.6.2019

Hellerajan paremmalle puolelle päästään tällä viikolla lähes koko maassa. Lämmöstä nauttiessa voi unohtaa, miten aurinko säteilee, ja miten siltä tulisi suojautua. Moni auringon palvoja odottaa jo makoilua keskikesän helteessä, mutta miten vaarallista auringon UV-säteily lopulta on. Ihotautien erikoislääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä vastaa kuuteen nopeaan kysymykseen auringosta, sen haitoista ja siltä suojautumisesta.

1. Miksi auringon säteilyltä kannattaa suojautua?

Auringolta kannattaa suojautua, sillä ihon palaminen altistaa ihosyöville. Iholle jää muistijälki jokaisesta palamisesta ja se vaurioituu säteilystä pikkuhiljaa vuosien saatossa. Jo auringonpaahteen välttäminen keskipäivän tunteina pienentää saadun säteilyn määrää tehokkaasti.

2. Miten auringolta kannattaa suojautua?

Hyvä aurinkosuoja koostuu monista suojamekanismeista. Vaate ja hattu ovat parhaita suojia. Varjossa oleilu on toinen hyvä keino suojata itseään liialta säteilyltä. Aurinkovoide suojaa säteilyltä, mutta yleisesti sitä laitetaan liian ohuelti tai unohdetaan lisätä päivän mittaan. Aurinkovoiteen suojakertoimeksi kannattaakin tästä syystä valita vähintään 30.

3. Mitä tehdä, jos palan auringossa?

Palanutta ihoa voi hoitaa viileillä kääreillä ja Hydrocortison-voiteella. Pahemmin palanutta ihoa voi tulla näyttämään yleis- tai ihotautilääkärille. Lääkäri neuvoo mahdollisten tehokkaampien lääkevoiteiden tai suun kautta otettavien lääkkeiden kanssa. UV-säteily on voimakkainta keskikesällä. Iho palaa herkästi myös keväällä, kun ihon omat suojamekanismit säteilyä vastaan ovat talven jäljiltä heikot. Ihon palamista ei huomaa vielä auringossa ollessa – ihon reaktion näkee vasta viiveellä. Iho on voinut palaa lievästi, jolloin punoitus muuttuu päivän tai parin päästä ihon hilseilyksi.

4. Poltin itseni auringossa – onko minulla nyt ihosyöpä?

Ihon polttaminen auringossa ei suoraan tarkoita ihosyöpää. Pitkällä aikavälillä toistuva ihon polttaminen ja paahtaminen auringossa vaurioittavat kuitenkin ihoa ja lisäävät ihosyöpäriskiä. UV-säteily myös vanhentaa ihoa. Ihosyövät kehittyvät yleensä alueelle, joka on palanut toistuvasti tai saanut paljon säteilyä.

5. Mistä tunnistan ihomuutoksen – milloin lääkäriin?

Jos löydät iholtasi muista luomistasi poikkeavan muutoksen, sitä kannattaa tulla herkästi näyttämään lääkärille. Vaaran merkkejä ovat esimerkiksi epäsymmetrinen muoto, kirjava väritys ja epätasainen luomen reuna. Melanooma kasvaa iholla pikkuhiljaa yhä kookkaammaksi, joten omien luomien kokoa kannattaa seurata ja usein kookkaammat muutokset huomaakin helposti. 

6. Kuinka paljon auringon aiheuttamia ihosyöpiä diagnosoidaan Suomessa?

Ihosyövät ovat viime vuosina yleistyneet. Nuoremmilla aikuisilla esiintyy enemmän ihomelanoomaa ja vanhemmilla yli 70-vuotiailla okasolusyöpää. Syöpäjärjestöjen mukaan ihomelanooma nousi uusien tapausten määrässä naisten neljänneksi yleisimmäksi syöväksi vuonna 2016. Ihomelanoomia todettiin naisilla 972 tapausta, joka on yli 36 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Miehillä tapauksia todettiin 975. Miehillä ihomelanooma on kuudenneksi yleisin syöpä. Tärkein melanooman riskitekijä on auringon UV-säteily. Riittävällä suojautumisella voitaisiin välttää jopa 95 prosenttia melanoomatapauksista.

Lisätiedot: 

• Mehiläinen, ihotautien erikoislääkäri Anna Haahtela

• Syöpä 2016 -raportti https://syoparekisteri.fi/tilastot/syopa-2016-raportti/

• Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Minna Kontulaisen kautta, puh. 040 5176 194, minna.kontulainen@mehilainen.fi

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Suomessa, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut nopeasti ja sujuvasti yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Mehiläinen hoitaa, hoivaa ja huolehtii vuosittain yli miljoonasta asiakkaasta. Mehiläisen yli 360 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 18 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa.