Lasten Mehiläisen asiantuntijat huolissaan: ”Mielenterveyden haasteiden rinnalla lisääntyvät myös kouluikäisten kiputilat”
Lehdistötiedote 28.11.2023
Mehiläisen terveysdatassa ja vastaanotoilla on nähtävillä huolestuttavia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuvat kiputilat vaivaavat jo kouluikäisiä. Samalla mielenterveyden häiriöiden lisäksi päänsärky, migreeni sekä ADHD yleistyvät.
Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat kuitenkin erilaiset tekijät: masennus, ahdistuneisuus, päänsärky, migreeni sekä ADHD vaikuttavat yleistyvän lasten ja nuorten elämässä. Mehiläisen terveysdata* kertoo, että etenkin 13–18-vuotiaiden lasten ja nuorten masennus ja ahdistuneisuus ovat olleet kasvussa jo pitkään, ja ensidiagnoosit moninkertaistuneet viime vuosien aikana.
- Näemme pitkällä aikavälillä huolestuttavia mielenterveyden trendejä. Kasvavien Mehiläisen diagnoosimäärien taustalla voivat näkyä haasteet hoitoon pääsyssä julkisella sektorilla, mutta myös lasten ja nuorten lisääntyvät haasteet yhteiskunnassa. Kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden tiedetään heikentävän elämänlaatua. Siihen tulee saada riittävää ja oikea-aikaista laadukasta hoitoa, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen kertoo.
Myös ADHD-diagnoosit ovat kouluikäisillä 7–18-vuotiailla voimakkaassa kasvussa. Taustalla on monia tekijöitä, kuten kasvanut tietoisuus aiheesta sekä lääkehoidon mahdollisuuksista, mutta myös muun muassa ympäristöön liittyvät tarkkaavuutta kuormittavat tekijät. Näissä tekijöissä korostuvat ruutuajan lisääntyminen ja siihen liittyvä ylivirittyneisyys.
- Hoitamattomana ADHD voi haitata kouluikäisen opintoja ja aikanaan työllistymistä. Se suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Varhainen tuki vähentää pitkällä tähtäimellä muiden palveluiden kuormittumista, Mehiläisen psykologivälityksen vastaava psykologi Juulia Lahdensuo muistuttaa.
Lasten ja nuorten kuorma näkyy kouluissa: koulunkäynnin ongelmat ja erityisesti kouluakäymättömät oppilaat ovat huolta herättävä ilmiö, jonka taustalla Lahdensuo näkee laajasti tekijöitä yksilön, ympäristön ja koko yhteiskunnan tasolta.
Mitä enemmän ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja
Fysios Mehiläisen fysioterapeutti Katariina Pirnes tutki väitöstutkimuksessaan** niska-hartiakipujen ilmaantuvuutta. Väitös kertoo näiden olevan yhteydessä ruutuaikaan: Mitä enemmän ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja.
- Niska-hartiakivut ovat yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva kouluikäisillä lapsilla. Lasten kiputilat ja kipujen ilmaantuvuus ovat kasvaneet merkittävästi. Kevyen arjen ja suuren passiiviajan myötä lapsille ja nuorille syntyy työikäisten tavallisimpia oireita: kipeä niska ja selkä sekä rannevaivoja, sanoo Pirnes.
Jopa neljäsosa lapsista ja nuorista kokee viikoittaisia niska-hartiakipuja. Nuorilla esiintyy myös runsaasti muita tuki- ja liikuntaelimistä aiheutuvia kipuja ja oireita. Mehiläisen terveysdata kertoo, että päänsäryn ensidiagnoosit ovat miltei kaksinkertaistuneet murrosikäisillä 13–18-vuotiailla koronapandemiaa edeltäneestä tasosta. Myös 7–12-vuotiailla diagnosoidaan päänsärkyä lähes yhtä paljon. Mahdollisina syinä kasvavaan trendiin ovat liikunnan puuttuminen tai määrän väheneminen, ruutuajan lisääntyminen sekä lisääntynyt stressi.
- Siinä missä riittämättömällä liikkumisella, myös liikkumattomalla elämäntavalla on taipumus jatkua nuoruudesta aikuisuuteen, Pirnes kertoo.
Muun muassa väsymyksen ja masennusoireiden on raportoitu liittyvän niska-hartiakipujen suurempaan esiintyvyyteen.
- Voi olla, että vauhdikkaassa toimintakulttuurien muutoksessa meille ei ole ollut aivan selvää, mikä on terveydelle edullista toimintaa. Nyt meidän pitäisi olla kiinnostuneita haittavaikutuksista ja ottaa muutama askel taaksepäin: varmistaa lapsillemme mahdollisuus hyvinvoivaan arkeen, sekä tukea tulevien työikäisten terveyteen ja hyvinvointiin, Pirnes päättää.
*) Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden osalta tarkasteltu lääkärikäyntien diagnoositietoja v. 2013-11/2023 ja lääkemääräyksiä sähköisen reseptin voimaantulon jälkeiseltä ajalta v. 2013-11/2023). Yhteensä noin 2,2 milj. eri asiakasta. Tietoja käsitelty toisiolain nojalla (välttämätön tietojohtaminen).
**)https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86313/978-951-39-9530-0_vaitos19052023.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Lisätiedot:
Mehiläinen, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen
Mehiläinen, vastaava psykologi Juulia Lahdensuo
Fysios Mehiläinen, Katariina Pirnes
Yhteydenotot Mehiäisen viestinnän Minna Kontulaisen kautta: Minna.kontulainen@mehilainen.fi, p. 040 517 6194
Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut Suomessa ja kansainvälisesti. 114-vuotias Mehiläinen on nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan. Yhtiö panostaa digitalisaation mahdollisuuksiin sekä hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun kaikilla liiketoiminta-alueillaan.
Mehiläinen palvelee vuosittain 2,1 miljoonaa asiakasta ja sen 820 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 33 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Kansainvälisesti Mehiläinen tarjoaa terveyspalveluja Ruotsissa, Saksassa ja Virossa sekä digitaalisia terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuja tytäryhtiönsä BeeHealthyn kautta.