Mehiläisen työterveysdata: Sairauspoissaolopäivien määrä romahti – työterveyspalveluiden käyttö edelleen kasvussa

Lehdistötiedote 25.4.2023

Sairauspoissaolopäivien määrä työntekijää kohden laski alkuvuonna 33 % verrattuna vastaavan ajanjaksoon vuonna 2022. Laskua selittää hengitystie- ja koronainfektioista johtuneiden poissaolopäivien romahdus. Suurimmat sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Vaikka sairauspoissaolot laskivat merkittävästi, työterveyspalveluiden käyttö on edelleen kasvussa edelliseen vuoteen nähden.  

Vuoden 2023 alku on tuonut mukanaan käänteen sairauspoissaolopäivien määrän kehityksessä. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttaneiden hengitystie- ja koronainfektiopoissaolopäivien määrä laski alle puoleen vuoden takaiseen nähden.

– Erityisesti 4-10 päivän pituiset poissaolojaksot vähenivät 50 %:lla. Vähenemisen taustalla on koronan eristämissuositusten ja tartuntatautipäivärahaa koskeneen sairausvakuutuslain päättyminen vuoden 2022 lopulla, kertoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Vaikka sairauspoissaolot ovat merkittävässä laskussa, työterveyspalveluiden käyttö on edelleen kasvussa edelliseen vuoteen nähden (14 %).  Palvelukysyntä onkin jäänyt pandemian myötä korkealle tasolle, jota voi selittää julkisten terveyspalveluiden saatavuusongelmat.

– Yleisimmissä sairauspoissaolojen syissä - mielialahäiriöissä sekä tuki-ja liikuntaelinsairauksissa - olisi ensisijaista käynnistää varhaiset kuntouttavat toimet. Tällöin esimerkiksi lääkärivastaanoton sijaan ensisijainen arviointipaikka voi olla työfysioterapeutin suoravastaanotto tai mielen haasteissa matalan kynnyksen etäpalvelut digissä. Medikalisoitumisen riski on näissä merkittävä, Martti painottaa.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa merkittävää kasvua – selkäsairaudet korostuvat

Eniten (21 %) sairauspoissaolopäiviä alkuvuoden aikana aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule). Kasvu oli merkittävää erityisesti pitkittyvissä sairauspoissaoloissa. 30-89 päivän jaksot olivat lähes 50 % kasvussa, mikä ennustaa pitkien sairauspoissaolojaksojen kasvutrendiä.

– Arvioisin, että tukirangan kulumasairaudet ovat toki pandemian aikanakin oireilleet, mutta poissaolotarpeet hoituivat korona- ja muiden hengitystiepoissaolojen kautta. Nyt kun sitä keinoa ei ole käytössä, sairauspoissaolotarpeet tulevat olemassa olevista, kroonisista tule-sairauksista, Martti toteaa.

Eniten sairaspoissaolopäiviä aiheuttivat selkäsairaudet (36 %), seuraavaksi eniten pehmytosakivut (32 %) ja nivelsairaudet (29 %).

– Yleisimpien diagnoosien hoitosuositukset ovat kuntouttavia ja ohjaavat kivun hallintaan sekä lisäämään työn kuormitusta vähitellen. Kuntouttavilla hoidolla saavutetaan vaikuttavuutta ja estetään pitkittyviä työkyvyttömyyksiä, Martti sanoo.

Mielenterveyden häiriöissä lyhyet poissaolot kasvussa – pitkissä poissaoloissa laskeva trendi

Toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy alkuvuoden aikana oli mielenterveyden häiriöt. Niissä jatkui edelleen vahva trendi lyhyiden, 1-3 päivän, poissaolojen lisääntymisenä. Pitkittyvät sairauspoissaolot olivat puolestaan edelleen laskussa.

– Mielenterveyshäiriöiden sairauspoissaolopäivien kokonaismäärän lasku jatkui edellisen vuoden tapaan (-9 %).  Lasku johtui poissaolojaksojen lyhentymisestä. Kuitenkin uusia sairauspoissaolojaksoja työntekijää kohden alkoi 22 % enemmän. Myös työterveyspsykologikäyntien määrän kasvu jatkui vahvana (38 %), kuvaa Martti.

Martin mukaan mielenterveyden häiriöihin liittyvien käyntien diagnoosit ovat usein ”ei vakavia”. Usein taustalla on ei-pitkittyvistä mielenterveyden häiriöistä johtuvia syitä, kuten tilapäisiä ohimeneviä kriisitilanteita, ahdistusta, sopeutumishäiriötä ja unettomuutta.

– Näissä usein lyhytkään sairauspoissaolo ei ole ratkaisu. Taustalla voi olla yleistä elämänhallinnan, olosuhteiden tai työhön liittyvien ristiriitaisten odotusten reaktioita, joita soisi voitavan ratkaista ilman sairauspoissaoloa aktiivisen ja sujuvan esihenkilötyön tuella työpaikoilla, Martti muistuttaa.

Ikäryhmätasolla poissaolojen kasvu kohdistuu alle 24-vuotiaisiin ja 30-34 -vuotiaiden ikäryhmiin, muissa ikäryhmissä trendi on laskeva.

– Sairausloman pitkittyminen lieväasteisissa mielenterveyden kuormitustilanteissa on riski syrjäytymiselle ja toipumisen hidastumiselle. Arkitoimissa ja työssä jatkaminen sekä työn tarjoama sosiaalinen ympäristö edistävät ahdistushäiriöstä toipumista. Sairauspoissaolo ei korvaa puuttuvaa hoitoa ja kuntoutusta. Tarve matalan kynnyksen psykososiaaliselle keskustelutuelle on merkittävä.

– Sekä tule-sairauksissa että mielenterveyden häiriöissä on tunnistettavissa itsekseen ohimeneviä rasitus- ja elämänkriisiperäisiä oiretilanteita. Näissä kuntouttavat, liikkeellä ja sosiaalisissa suhteissa pysymiseen sekä työssä jatkamiseen ohjaavat toimet ovat kansallisten hoitosuositusten mukaisia, ensisijaisia hoitotoimia, päättää Martti.

Lisätietoja:

Mehiläinen, johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti
Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Laura Martinsuon kautta: laura.martinsuo@mehilainen.fi, p. 040 1962 892

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut Suomessa ja kansainvälisesti. 113-vuotias Mehiläinen on nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan. Yhtiö panostaa digitalisaation mahdollisuuksiin sekä hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Mehiläinen palvelee vuosittain 2,1 miljoonaa asiakasta ja sen 820 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 33 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Kansainvälisesti Mehiläinen tarjoaa terveyspalveluja Ruotsissa, Saksassa ja Virossa sekä digitaalisia terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuja tytäryhtiönsä BeeHealthyn kautta.