Nainen, näin selviät hormonimyrskyistä – 9 kysymystä vaihdevuosista

Lehdistötiedote 14.1.2020

Vaihdevuosioireista kärsii peräti 80 % naisista. Fyysisiä oireita aiheuttavat naisten tärkeimpien hormonien, estrogeenin ja keltarauhashormonin, sekä iän mukanaan tuoma vaihtelu. Mehiläisen valtakunnallinen vastuugynekologi Tuuli Soini vastaa 9 kysymykseen hormonimyrskyistä ja niistä selviämisestä.  

1. Millaisia hormonimyrskyjä vaihdevuodet aiheuttavat?

Vaihdevuodet tuovat mukanaan monenlaisia fyysisiä oireita, johtuen estrogeenitason voimakkaasta laskusta. Kuumat aallot ja erilaiset mielialaoireet, kuten alakuloisuus, ärtyisyys, masennus, ahdistus ja muistamattomuus ovat yleisiä, samoin univaikeudet. Naiselle voi ilmaantua sydänoireita, limakalvot kuivua ja erilaisia ihomuutoksia voi esiintyä. Seksuaalinen halukkuus voi laskea vaihdevuosioireiden seurauksena.

2. En halua käyttää hormonihoitoja. Miten vaihdevuosioireita voi lievittää ilman niitä?

Vaihdevuosioireita voi lievittää yksinkertaisin keinoin. Liikunta, viileämpi sisätilojen lämpötila ja esimerkiksi mindfullness voivat lievittää oireita. Tupakointi, kofeiini ja alkoholi sekä stressi puolestaan yleensä pahentavat niitä. Hormonihoitoja ei kannata turhaan pelätä. Jos oireet niitä vaativat, ovat hyödyt yleensä suuremmat kuin haitat. Oikein valituilla hoidoilla saadaan elämänlaatua lisää.

3. Millaisia hormonihoitoja on tarjolla?

Hormonihoitoja on tarjolla monenlaisia. Hoitona voidaan antaa estrogeenia kullekin parhaiten sopivalla annostelutavalla, esimerkiksi tablettina tai ihon kautta laastarina, suihkeena tai geelinä. Naisille, joilla on kohtu tallella, annetaan aina myös keltarauhashormonia estrogeenin rinnalla. Kuivia limakalvoja voidaan puolestaan hoitaa erilaisilla emätinvalmisteilla.

4. Millaisia sivuvaikutuksia tai haittoja hormonihoidoista voi seurata?

Pitkäaikainen useita vuosia jatkuva vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä. Hormonihoidosta johtuva rintasyöpäriskin nousu on kuitenkin pienempää kuin esimerkiksi ylipainosta johtuva rintasyöpäriskin nousu. Myös munasarjasyövän riski nousee hieman. Hormonikorvaushoito lisää hiukan veritulppariskiä ja esimerkiksi aivoinfarktin riskiä, etenkin jos estrogeeni annostellaan tablettimuodossa suun kautta. Ihon kautta annosteltuna veritulpan vaara on pienempi.

5. Milloin vaihdevuosioireet alkavat?

Suomessa varsinaiset vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51 vuotiaana, ja vaihdevuosioireista kärsii jopa 80 % naisista. Tämä on kuitenkin yksilöllistä.

6. Milloin vaihdevuodet loppuvat?

Kuudenkympin jälkeen naisen oma estrogeenitaso on hyvin matala eikä keltarauhashormonia enää erity. Vaihdevuosioireet ovat yleensä enää lieviä ja vähitellen loppuvat. Yksilölliset erot ovat suuria ja vaihdevuosioireita voi esiintyä osalla naisista vielä yli 10 vuoden ajan menopaussista.

7. Olen 45-vuotias. Voiko minulla olla jo vaihdevuodet?

Nelikymppisenä nainen lähestyy jo esivaihdevuosi- eli perimenopaussi-ikää. Estrogeenitaso vaihtelee ja keltarauhashormonin eli progesteronin määrä vähenee johtuen ovulaatioiden harventumisesta. Kuukautiskierrossa tapahtuu muutoksia: kierto lyhenee tai muuttuu epäsäännölliseksi ja vuodon määrä usein runsastuu. PMS-oireet lisääntyvät monella. Ikäkauden lopussa estrogeenitasot heiluvat ja vaihdevuosioireet alkavat.

8. Voiko vaihdevuosien hormonimyrskyjä ennaltaehkäistä?

Ei suoraan voi. Hormonaalisiin muutoksiin valmistautuminen kannattaa kuitenkin aloittaa jo 30-40-vuotiaana laittamalla elämäntavat kuntoon: liikunta, terveellinen ravinto sekä tupakoinnin lopettaminen tasaavat oireita tehokkaasti.

9. Alkaako naisen kehossa tasainen vaihe vaihdevuosien jälkeen?

Myös yli 60-vuotiaana kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Luuston tiheys ja lihasmassa vähenevät edelleen ja kehon koostumus muuttuu kerryttäen rasvakudosta enemmän vyötärölle. Myös perusaineenvaihdunta hidastuu. Luuston haurastumista voi hidastaa huolehtimalla riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista sekä luustoa kuormittavasta liikunnasta. Arkiaktiivisuus auttaa pitämään aineenvaihdunnan hyvänä ja estää painon nousua. Yli 60-vuotiaana naisen riski sydän- ja verisuonisairauksiin on jo miesten tasolla, minkä vuoksi omaa verenpainetasoaan kannattaa seurata ja tarkistuttaa kolesteroli- ja verensokeriarvonsa säännöllisesti. Myös riski aikuistyypin diabetekseen kohoaa iän myötä.

Asiantuntijana tiedotteessa Mehiläisen valtakunnallinen vastuugynekologi Tuuli Soini.

Lisätietoja: 
•    Mehiläinen, Tuuli Soini, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
•    Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Laura Martinsuo kautta, puh. 040 1962 892, laura.martinsuo@mehilainen.fi

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja Suomessa, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut nopeasti ja sujuvasti yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Mehiläinen hoitaa, hoivaa ja huolehtii vuosittain yli 1,2 miljoonasta asiakkaasta. Mehiläisen yli 440 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 18 800 työntekijää ja ammatinharjoittajaa.