Parodontiitti on merkittävä kansantauti – jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista kärsii sairaudesta, usein tietämättään

Lehdistötiedote 8.1.2024

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudossairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta. Suomalaisten väestötutkimusten* mukaan noin kaksi kolmasosaa yli 30-vuotiaista kärsii parodontiitista. Usein huomaamattomasti etenevä tauti vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan. Hammas Mehiläisen asiointidata** kertoo, että parodontiittipotilailla on todettu tyypin 2 diabetesta 20 % ja toistuvaa masennusta 11 % keskimääräistä useammin.

- Suomalaisten suun terveydenhoidon taso on korkea, mutta suun terveys kokonaisuutena on elintasoomme nähden huolestuttavan heikko. Vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii viidennes työikäisistä suomalaisista, mikä on selvästi enemmän kuin läntisissä verrokkimaissa. Hammas Mehiläisen data osoittaa, että 28 %:lla Hammas Mehiläisessä asioineella Mehiläisen työterveysasiakkaalla on parodontiitti, kertoo Hammas Mehiläisen johtava hammaslääkäri Erkki Virta.

Parodontiitin oireet muistuttavat aluksi ientulehdusta, kuten verenvuotoa ikenistä, pahanhajuista hengitystä, pahaa makua suussa ja hampaiden asentojen muutoksia. Pitkälle edenneessä parodontiitissa hampaat voivat alkaa heilua ja lopulta jopa irrota.

- Parodontiitista kärsii suuri osa väestöstä, mutta moni ei tiedä siitä, koska se voi olla pitkään oireeton. Parodontiitin toteamiseen tarvitaan hammaslääkärin apua, joka tekee ientaskumittauksen ja tarvittaessa röntgenkuvauksen, Virta toteaa.

Parodontiitti on yleisempää miehillä kuin naisilla. Väestötutkimuksista ilmenee, että työikäisillä miehillä sitä esiintyy yli 70 %:lla ja naisilla yli 55 %:lla. Virran mukaan miesten ja naisten välinen ero parodontiitin esiintyvyydessä selittyy osittain hampaiden säännöllisemmällä omahoidolla.

Parodontiitti vaikuttaa yleisterveyteen

Parodontiitti ei vaikuta pelkästään suun terveyteen, vaan sillä on vaikutuksia yleiseen terveydentilaan: pitkäaikainen tulehdustila hampaan kiinnityskudoksessa mahdollistaa mikrobien leviämisen verenkierron kautta muualle elimistöön aiheuttaen matala-asteisen tulehduksen.

- Parodontiitti pitää yllä elimistön matala-asteista tulehdusta ja lisää esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehduksilla voi olla myös paikallisia vaikutuksia, kuten hampaiden menetystä tai vakavia tulehdustiloja, jotka vaativat pitkittyessään sairaalahoitoa, sanoo Virta.  

Suun terveydellä ja erityisesti parodontiitilla on Hammas Mehiläisen terveysdatan mukaan olemassa yhteys muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja masennukseen. Parodontiittipotilailla on todettu tyypin 2 diabetesta 20 % ja toistuvaa masennusta 11 % keskimääräistä useammin. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan yhteyksiä on havaittu myös Alzheimerin tautiin ja erektiohäiriöihin.

Lisäksi Mehiläisen datan mukaan niillä työterveyshuollon asiakkailla, jotka ohjataan säännöllisesti suun terveystarkastuksiin, todetaan muita useammin parodontiitti. Ilmiö on havaittavissa erityisesti myös niiden suun terveyden asiakkaiden kohdalla, jotka käyvät läpi hedelmättömyyshoitoja tai tarvitsevat tapaturman takia leikkaushoitoa.

- Tämä voi johtua siitä, että parodontiitti on yleisesti alidiagnosoitu sairaus, ja kun asiakkaita ohjataan aktiivisesti hoitoon ja suun terveyttä arvioidaan kattavasti, parodontiitin toteamisen todennäköisyys kasvaa näissä asiakasryhmissä, toteaa Virta.

Säännölliset hammaslääkärikäynnit ja hyvä omahoito avainasemassa

Käynnit hammaslääkärissä sekä hyvä suuhygienia ovat avainasemassa parodontiitin ehkäisyssä ja hoidossa.

- Parodontiitin aiheuttamaa kiinnityskudosmenetystä ei voi palauttaa, mutta huolellisella hoidolla sen eteneminen voidaan saada hallintaan ja tulehdus pysäytettyä. Hoito alkaa hammaslääkärin tekemällä puhdistuksella, jossa hampaat ja hampaan juuren pinnat puhdistetaan, ja jatkuu säännöllisillä hammaslääkärin ja suuhygienistin tekemillä puhdistuksilla. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on hyvä omahoito sekä mahdollisen tupakoinnin lopettaminen, Virta sanoo.

- Suun terveys vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää huolehtia muun terveyden ohella myös suun terveydestä hyvällä omahoidolla, ja säännöllisillä hammaslääkärin ja suuhygienistin käynneillä, päättää Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.

*) Terveys2000-tutkimus, Terveys2011-tutkimus

**) Hammas Mehiläisen datassa on tarkasteltu Mehiläisen Työterveyspalveluiden asiakkaita, jotka ovat asioineet Hammas Mehiläisessä vuosina 2018–2023.

Lisätietoja

• Mehiläisen johtava hammaslääkäri Erkki Virta
• Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Tiina Kohosen kautta: tiina.kohonen@mehilainen.fi tai 041 435 9982

Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut Suomessa ja kansainvälisesti. 114-vuotias Mehiläinen on nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan. Yhtiö panostaa digitalisaation mahdollisuuksiin sekä hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun kaikilla liiketoiminta-alueillaan.

Mehiläinen palvelee vuosittain 2,1 miljoonaa asiakasta ja sen 820 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 33 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Kansainvälisesti Mehiläinen tarjoaa terveyspalveluja Ruotsissa, Saksassa ja Virossa sekä digitaalisia terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuja tytäryhtiönsä BeeHealthyn kautta.