Tutkimus selvittää: Onko geeneillä osuutta asiaan, kun sairastumme koronaan?
Lehdistötiedote 7.1.2021
Mehiläisen ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin GeneRISK-tutkimuksen laajennuksessa tutkitaan koronavirusepidemian leviämistä sekä yksilöllisten ominaisuuksien vaikutuksia alttiuteen sairastua.
Mehiläinen ja FIMM yhteistyökumppaneineen ovat aiemmin toteuttaneet GeneRISK-tutkimuksen, jossa selvitettiin geneettisen tiedon hyödyntämistä yksilöllisessä terveyden edistämisessä. GeneRISK-tutkimuksen laajennuksessa tutkitaan koronavirusepidemian leviämistä Etelä-Suomessa ja tutkitaan mitkä tekijät yksilön perimässä ja elintavoissa vaikuttavat alttiuteen sairastua Covid-19-infektioon, infektio-oireiden vakavuuteen ja mahdollisten liitännäissairauksien kirjoon.
Tietoa mahdollisesta uudesta koronavirusinfektiosta kerätään sekä sähköisen oirekyselyn että vasta-ainemääritysten avulla. GeneRISKiin osallistui yli 7000 vapaaehtoista ja heidät kaikki on kutsuttu myös Covid-19 -tutkimukseen. Uusia tutkittavia ei tutkimushankkeeseen tässä vaiheessa rekrytoida.
- Sähköisen oirekyselyn perusteella pystymme arvioimaan, kuinka moni osallistuja on sairastanut koronan. Projektissa tehtävillä vasta-ainetutkimuksilla tieto tarkentuu, kertoo Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.
- Alttiudessa sairastua koronainfektioon on sähköisen kyselyn perusteella erotettavissa riskiryhmiä ja perimän yhteys sairastumiseen sekä taudinkuvaan on suuri kiinnostuksen kohde maailmalla, sanoo tutkimuksen vastaava lääkäri Elisabeth Widén FIMM:sta.
- Edelleenkään emme tiedä, miksi virus tarttuu joihinkin henkilöihin muita herkemmin ja miksi tauti on joillakin paljon muita vakavampi. GeneRISK -projektin pohjalta meillä on poikkeuksellisen rikas seuranta-aineisto osallistujien perimästä, elintapojen muutoksista ja terveydentilan kehityksestä ja nyt on mahdollista tutkia näiden tekijöiden vaikutusta eroihin koronaviruksen tarttumisessa sekä taudin vakavuudessa, toteaa Widén.
Kyselyyn on vastannut jo noin 4000 GeneRISK -osallistujaa ja tutkittavat saavat henkilökohtaisen kutsun tutkimuskäynnille Mehiläiseen Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Samalla tutkimuskäynnillä toteutetaan GeneRISK -projektin seurantamittaukset.
GeneRISK-tutkimuksesta hyviä tuloksia
GeneRISK-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa saatiin kansainvälisestikin ainutlaatuisia tuloksia perimän roolista sydän- ja verisuonitaudeissa. Tutkimuksessa sepelvaltimotautiriskin arvioinnissa yhdistettiin elintapatiedot ja perimästä määritetty yksilöllinen alttius ja se viestittiin takaisin osallistujille FIMMin kehittämällä KardioKompassi sovelluksella. Sovellus kertoi ja tulkitsi henkilön riskin sairastua seuraavan 10 vuoden aikana sepelvaltimotautiin.
Pelkästään tieto kohonneesta riskistä motivoi projektiin osallistuneita konkreettisiin muutoksiin. Pysyvän painonlaskun saavutti noin 14 % ja peräti 17 % tupakoitsijoista onnistui lopettamaan tupakoinnin.
Alkuperäisessä GeneRISK-tutkimuksessa osallistujien rekrytointiin osallistuivat Mehiläinen, Kymsote ja Veripalvelu.
Lisätietoja:
- Mehiläinen, laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen, p. 050 490 4181, kristina.hotakainen@mehilainen.fi
- Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto, lääketieteen tohtori, vanhempi tutkija, dosentti Elisabeth Widén, p. 029 412 5477, elisabeth.widen@helsinki.fi
Lisätietoja Generisk Covid-19 -tutkimuksesta: ttp://www.generisk.fi/content/osallistujalle