Urheilupsykologi: ”Väsynyt valmentaja ei ole parhaimmillaan itselleen, eikä urheilijoilleen” – Mehiläisen valmentajakyselyssä huolestuttavia signaaleja hyvinvoinnista

LEHDISTÖTIEDOTE 3.11.2023

Mehiläisen teettämän tuoreen kyselytutkimuksen* mukaan suomalaisten urheiluvalmentajien hyvinvoinnissa on paljon hyvää, mutta myös haasteita erityisesti jaksamisen ja riittämättömyyden tunteiden osalta. Väsymystä valmennustyöstä johtuen kokee jopa 40 % ja riittämättömyyttä 34 % vastaajista. 
 

Mehiläisen kyselytutkimuksen tulosten mukaan urheiluvalmentajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat pääosin hyvällä tasolla, mutta huolestuttavia signaaleja on nähtävissä: aikapaine ja riittämättömyys ovat yleisiä tunteita vastaajien keskuudessa. Vaikka 79 % vastaajista kokee valmennustyön palkitsevaksi, kokee moni vastaaja erilaisia työssä jaksamisen haasteita. Vastaajista 23 % oli viimeisen vuoden aikana kokenut uupumusta ja 16 % ahdistuneisuutta. Mehiläisen urheilupsykologi Tuomas Grönmania jaksamisen haasteet eivät yllättäneet. 

- Sama ilmiö on nähtävissä kaikkialla työelämässä. Valmentajien hyvinvointiin on tärkeä panostaa. Uupumuksesta ja ahdistuksesta kärsiviä on ehdottomasti liikaa. Jos esimerkiksi 50 joukkuelajien valmentajaa kertoo kokevansa uupumusta, voimme vain arvioida sen kerrannaisvaikutuksia ympäristöön. Jo yhdellä valmentajalla voi olla 80 valmennettavaa, jolloin vaikutuksen merkitys voi olla hyvin suuri, Grönman arvioi.  

Tutkimuksessa esiin nousevista hyvinvoinnin haasteista huolimatta yli puolet (57 %) vastaajista kokee oman hyvinvoinnin tason hyvänä. Onnistumisen ilo ja lasten ja nuorten kannustaminen liikkumaan korostuivat syinä valmennustyön taustalla. 

Väsymyksen kierre saa luopumaan voimavaratekijöistä   

Lähes neljännes (22 %) tutkimukseen vastanneista valmentajista kokee, ettei pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan valmennustyön vuoksi. Väsymys, stressi ja kiire vaivaavat reilua kolmasosaa (34 %). Useimmilla valmentajilla työaika asettuu iltoihin ja viikonloppuihin, mikä johtaa usein yhteentörmäyksiin esimerkiksi henkilökohtaisen elämän kanssa. Vain 17 % vastaajista on sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi aikaa valmennustyöhön. Erityisesti ajanpuute korostuu 35–44 –vuotiailla, joista vain 6 % kokee valmennustyöhön annettavan ajan riittävänä.  

Grönman varoittaa vaarallisesta noidankehästä, joka syntyy helposti, kun uupunut alkaa nipistää omasta ajankäytöstään. 

- Kun kuormitusta on paljon, voi huomaamatta luopua itselleen tärkeistä voimavaratekijöistä, jotka juuri siinä tilanteessa olisivat tärkeitä jaksamiselle. Lopulta jäljelle jääkin vain kuormittavia tekijöitä, jotka vievät syvemmälle uupumiseen. Väsynyt valmentaja ei ole parhaimmillaan itselleen, eikä myöskään urheilijoilleen. Ihmisen tunnesäätely ei toimi väsyneenä, mutta esimerkiksi väsymyksestä mahdollisesti purkautuvat tunnetilat eivät kuulu urheiluvalmennukseen, Grönman muistuttaa. 

Sarjataulukko-palautteista kohti ammattimaista työnohjausta

Vain hieman yli puolet vastaajista (57 %) pitää urheiluyhteisöä tasa-arvoisena ja arvostavana valmentajia kohtaan. Koettu arvostuksen puute valmennustyötä kohtaan vähentää hyvinvointia ja voi johtaa vakavampiin ongelmiin. Grönman kertoo arvostuksen tunteeseen vaikuttavasta universaalista motivaatioteoriasta, jossa ihminen motivoituu, jos hänen toimintansa täyttää yhteenkuuluvuuden tunne, kyvykkyyden tunne sekä autonomian tunne.  

- Näiden tunteiden täyttyminen parantaa tutkitusti hyvinvointia. Varsinkin kilpaurheilussa valmentajat ovat usein kovin yksin, eivätkä välttämättä koe yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä he eivät voi roolinsa vuoksi samaistua urheilijoihin tai seuran johtoon. Myöskään sarjataulukko tai tuloslista eivät voi olla ainoa valmentajan saama palaute, vaan jokainen tarvitsee rakentavaa palautetta, jotta voi kasvattaa omaa kyvykkyyden tunnettaan. Ihmisellä on perustarve tulla nähdyksi. 

Grönman toivookin, että seurat voisivat tulevaisuudessa entistä paremmin mahdollistaa työnohjauksen, jossa valmentajat saisivat mahdollisuuden käydä puhumassa omasta jaksamisestaan. 

Urheilupsykologin vinkit: Mitä jokainen valmentaja voi tehdä oman hyvinvointinsa varmistamiseksi. 

• Selvitä omat voimavara- ja kuormitustekijät. Pidä huoli, että voimavaratekijöitä on arjessa riittävästi.  
• Varmista palautuminen ja priorisoi myös vapaa-aikaa. 
• Pidä huoli kohtuullisista elämäntavoista; unesta, ravinnosta ja levosta. 
• Pyydä itsellesi palaute tehdystä työstä. Jokainen tarvitsee rakentavaa palautetta.  
• Hae tukea kollegalta. Älä jää yksin.  
• Pyydä työnohjausta. 
• Sovi pelisäännöt seuran kanssa haastaviin tilanteisiin.

*) Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä 28.9. - 27.10.2023. Vapaaehtoinen kyselytutkimus lähetettiin Urheilu Mehiläisen yhteistyöseuroihin sekä Suomen Valmentajat ry:n jäsenille. Vastaajia tutkimuksessa oli yhteensä 213. Vastaajista 59 % oli naisia ja 39 % miehiä, 52 % alle 34-vuotiaita ja 48 % 35-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vastaajista 73 % toimi valmentajana joukkuelajissa, 21 % yksilölajissa ja 6 % molemmissa. 

Lisätietoja: 

Tuomas Grönman, urheilupsykologi, Urheilu Mehiläinen 
Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Minna Kontulaisen kautta. Minna.kontulainen@mehilainen.fi, 040 517 6194 

Urheilu Mehiläinen palvelee kaikkia urheilua harrastavia, tavoitteellisia aktiiviliikkujia, urheilijoita ja urheiluseuroja. Pääpaino on urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä tutkimuksessa. Urheilu Mehiläisen moniammatilliset asiantuntijatiimit ja modernit urheilukirurgiaan erikoistuneet verkostot ja sairaalat palvelevat kaikkia liikkujia ympäri Suomen.