Velvollisuudentunne lisää naisten työuupumusta - häpeä estää avun hakemisen

Lehdistötiedote 19.9.2016

Jopa neljäsosa työelämässä olevista on kärsinyt lievästä työuupumuksesta viimeisen vuoden aikana, vakavasta työuupumuksesta kärsii noin 2,5 % työntekijöistä.1 Velvollisuudentunne, taloudelliset paineet ja täydellisen elämän tavoittelu lisäävät erityisesti naisten uupumusta, joka pitkittyessään voi muuttua masennukseksi. Avun hakemisen esteenä on usein häpeä ja turha leimautumisen pelko.

Mehiläisen kyselytutkimuksen mukaan lähes joka viides nuori nainen kokee alakuloisuutta tai masentuneisuutta, josta ei halua tai uskalla puhua kenellekään.2

"Taloudellisia paineita on nykyisin enemmän, työn tahti on nopea ja vaatimukset ovat kasvaneet. Organisaatiomuutokset ja työn määrän lisääntyminen vaikuttavat jaksamiseen", toteaa psykiatrian erikoislääkäri Kadri Andre Mehiläisestä.

"Uupumus alkaa usein työuupumuksesta. Jos muutosta ei tule, voi tila muuttua ajan myötä masennukseksi", Andre lisää.

Kiltteys ja pelko arvostuksen menettämisestä lisäävät naisten uupumusta

Työuupumus ilmenee voimakkaana väsymyksenä, kyynisenä suhtautumisena työhön sekä heikentyneenä ammatillisena itsetuntona.1

"Tilanne voi kestää pitkään, kuukausia tai jopa vuosia", Kadri Andre kertoo. "Erityisesti perfektionismiin taipuvat naiset uupuvat. Heillä pelko muiden arvostuksen menettämisestä ja ylitunnollisuus näkyy suhtautumisessa työhön tai opiskeluun. Median luomat mielikuvat täydellisestä elämästä luovat lisäpaineita ja kuormitustekijät yksityiselämässä lisäävät riskiä uupua", Andre jatkaa.

Jaksamiseen kannattaa hakea apua siinä vaiheessa, kun uupumus alkaa häiritä elämää, vaikeuttaa työ- tai yksityiselämää eikä rentoutuminen onnistu.

"Ensimmäinen askel avun hakemiseksi on usein vaikein, sillä usein pelätään leimautumista ja muiden suhtautumista. Usein jokin laukaiseva tekijä kuten elämäntilanteeseen liittyvä kriisi saa lopulta kääntymään terveydenhuollon ammattilaisen puoleen", Andre sanoo.

Tavoitteena syiden kartoitus ja voimaantuminen

Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen. Työuupumuksessa hoito tarkoittaa toimenpiteitä ihmisen kuntouttamiseksi ja voimaantumiseksi. Työhyvinvointia edistämällä pyritään työn kuormittavuuden vähentämiseen. "Tärkeintä on kuitenkin uupumuksen syiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Jos syyt ovat yksityiselämässä, ei työolosuhteiden keventäminen poista syytä", Kadri Andre toteaa.

Mikäli potilaalla todetaan vakava masennus, tulee sitä hoitaa aktiivisesti.

"Psyykenlääkkeisiin ja niiden vaikutuksiin liittyy paljon kysymyksiä ja huolenaiheita. Jos potilas on vakavasti masentunut ja oireet vaikeat, tarvitaan lääkkeitä, jotta voidaan tarvittaessa aloittaa psykoterapia. On hyvä tietää, että lääkkeet eivät muuta luonnetta ja pyrkimyksenä on aina lääkitys, joka ei aiheuta riippuvuutta", Andre kertoo.

"Omasta jaksamisesta ja palautumisesta kannattaa huolehtia joka päivä ja hakea rohkeasti apua, jos uupumus tai masennus häiritsee elämää. Aiheesta puhuminen on tärkeää, jotta myös leimautumisen pelkoa saadaan vähennettyä", Andre kannustaa lopuksi.

Esimiehelle kannattaa puhua, jos oma jaksaminen huolestuttaa. Myös työterveyshoitajalle voi aiheen nostaa esiin. Hän ohjaa tarvittaessa eteenpäin muille työterveyshuollon ammattilaisille.

Lisätietoja:

Mehiläinen Oy, Kadri Andre, LL, psykiatrian erikoislääkäri, sähköposti: kadri.andre@mehilainen.fi
(Soittopyynnöt viestintäpäällikkö Laura Martinsuon kautta, puh: 040 196 2892)

Lähteet:
1 Duodecim Terveyskirjasto
2 Research Insight toteutti ’Nuoret naiset ja terveyspalvelut’ -web-kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta helmi-maaliskuussa 2016. Vastaajina oli yhteensä 888 iältään 15-30 -vuotiasta naista.