Yli 6 000 vastasi Mehiläisen kyselyyn – 50 % kertoo kokevansa voimakasta hammashoitopelkoa
Lehdistötiedote 12.1.2023
Hampaat on hyvä tarkistuttaa säännöllisesti, mutta hoitoon meno pelottaa monia. Tulos käy ilmi Mehiläisessä tehdystä kyselystä, johon vastasi 6 347 henkilöä. Hammaslääkäri Anna Krookin mukaan moni jättää pelon takia käymättä hammashoidossa kokonaan, jolloin suun terveyden ongelmat monesti kerääntyvät.
Mehiläisen tekemästä kyselystä käy ilmi, että jopa 52 % naisista ja 50 % alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista kokee voimakasta hammashoitopelkoa. Eniten pelätään hoidon aiheuttamaa äkillistä ja voimakasta kipua sekä vihlontaa. Usein myös suusta ja hampaista löytyvät ongelmat aiheuttavat pelon lisäksi häpeää.
- Pelon syynä on usein aiemmat ikävät kokemukset hammashoidosta, mutta pienellä osalla pelon taustalla voi olla myös laajempia psyykkisiä ongelmia ja yleinen alttius pelkojen syntymiselle, Mehiläisen hammaslääkäri Anna Krook taustoittaa.
Hammashoitokäynti saattaa aiheuttaa ennalta monia oireita pakokauhusta, vatsaoireisiin ja painajaisiin. Pelon taustalla on aiempi usein nuoruuden tai lapsuuden huono kokemus hoidosta. Pelon saattaa laukaista hammashoitolan hajut ja äänet tai tukehtumisen tunnetta aiheuttava hammashoidon makuuasento.
Keskustelu keskiössä hammashoitopelon selättämisessä
Mehiläisen kyselyn tuloksista käy ilmi, että 32 % voimakasta pelkoa tuntevista ei koe voivansa kertoa pelostaan hammaslääkärille. Kertomisen kokee hankalana etenkin nuoret ikäryhmät.
- Omasta pelosta kannattaa rohkaistua kertomaan jo aikaa varatessa tai esitietolomakkeella. Näin hammaslääkäri voi ottaa asian huomioon jo käynnin ensihetkistä, sanoo Krook.
- Rauhallisella ilmapiirillä ja keskustelulla saadaan monesti jo paljon aikaan. Aina voi esittää omia toiveita hoidosta sekä pyytää hammaslääkäriä kertomaan hoidon etenemisestä, jolloin oma kontrollin tunne tilanteessa säilyy paremmin, Krook jatkaa.
Hammashoidon aikana mielimusiikin kuuntelu tai hengitykseen keskittyminen voi auttaa rentoutumaan. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, se ei haittaa.
- Hammaslääkärissä saa pitää ääntä ja itkeä, jos se helpottaa oloa. Hoitoa voidaan tarvittaessa myös siirtää, ja kokeilla seuraavalla kerralla esimerkiksi rauhoittavaa lääkitystä, kertoo Krook.
Hammashoidon tuntuessa ylivoimaiselta voi hammaslääkärin kanssa sopia sopivasta lääkityksestä. Hoito onnistuu useimmiten rauhoittavan esilääkityksen, sedaation eli kevytnukutuksen tai nukutuksen avulla.
Huono suun terveys vakavien tautien riskitekijä
Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hammastarkastuksessa kannattaa pelosta huolimatta rohkaistua käymään kerran vuodessa. Näin suu pysyy paremmassa kunnossa ja ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Huono suuhygienia voi olla monen vakavan taudin riskitekijä.
- Viime vuosina on entisestään alettu ymmärtää hyvän suunterveyden vaikutus muun muassa moneen yleissairauteen, kuten diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Terve ja kivuton suu, sekä toimiva purenta ovat myös ihan elämän laatua ylläpitäviä ja parantavia tekijöitä, toteaa Krook.
Suunterveyden merkityksen huomaa usein vasta sitten, kun se on huonontunut tai sen on menettänyt. Suun tulehdukset voivat levitä laajemmalle alueelle kehossa, ja johtaa jopa sairaalahoitoa vaativiin yleistyneisiin infektioihin.
- Kaikki lähtee siitä, että suun omahoidon peruspilarit ovat kunnossa: terveen suun perusta on hyvä ja toimiva suositusten mukainen omahoito sekä terveellinen ruokavalio ja ruokarytmi. Usein suun tulehdukset ja karies ovat alkuun lähes oireettomia, joten tarkastuksessa on syytä käydä säännöllisin väliajoin, Krook päättää lopuksi.
Hammaslääkärin vinkit hammaslääkäripelon lievittämiseen:
|
*) Kysely toteutettiin Mehiläisen verkkosivujen kautta ajalla 19.9.-31.10.2022. Internetkyselyyn vastasi 6 347 henkilöä.
Lisätietoja
- Mehiläisen hammaslääkäri Anna Krook
- yhteydenotot viestinnän Tiina Kohosen kautta: tiina.kohonen@mehilainen.fi, p. 041 435 9982
Mehiläinen-konserni on tunnettu ja arvostettu yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa laadukkaat, kokonaisvaltaiset palvelut Suomessa ja kansainvälisesti. 113-vuotias Mehiläinen on nopeasti kehittyvä ja kasvava suunnannäyttäjä alallaan. Yhtiö panostaa digitalisaation mahdollisuuksiin sekä hoidon vaikuttavuuteen ja laatuun kaikilla liiketoiminta-alueillaan.
Mehiläinen palvelee vuosittain yli 2 miljoonaa asiakasta ja sen 670 toimipisteessä palveluita tuottaa yhteensä yli 29 000 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Kansainvälisesti Mehiläinen tarjoaa terveyspalveluja Ruotsissa, Saksassa ja Virossa sekä digitaalisia terveydenhuollon ohjelmistoratkaisuja tytäryhtiönsä BeeHealthyn kautta.