Energiapuun talteenotosta saadaan kannattavampaa metsänomistajien yhteistyöllä

Energiapuun talteenotosta saadaan kannattavampaa metsänomistajien yhteistyöllä Energiapuun kysynnän kasvaessa puuta aletaan korjata yhä enemmän myös nuorten metsien harvennuksista sekä taimikonhoitokohteista. Yksittäisestä harvennusleimikosta saadaan kuitenkin harvoin niin paljon puuta, että teollisuusmittakaavainen aines- tai energiapuun talteenotto olisi kannattavaa. Leimikoita yhdistämällä voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan parantaa energiapuun korjuun kannattavuutta ja säästää aines- ja energiapuun korjuukustannuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin leimikoiden tilakohtaisen keskittämisen ja metsänomistajien yhteisleimikoiden vaikutusta korjattavissa olevaan energiapuun määrään ja metsähakkeen korjuukustannuksiin 3720 hehtaarin metsäalueella Orimattilassa. Alueen metsissä on seuraavalla kymmenvuotiskaudella potentiaalista energiapuuta arviolta 82 100 m3. Tästä 63 % kertyy päätehakkuualoilta, 21 % ensiharvennuksista, 12 % nuorten metsien hoidosta ja 4 % taimikonhoidosta. Jos leimikot muodostettaisiin yksittäisistä metsikkökuvioista, saataisiin energiapuusta talteen 38 000 m3. Jos leimikoista muodostettaisiin keskittymiä yksittäisten tilojen sisälle, korjuukelpoista puuta tulisi 42 100 m3. Jos leimikoista puolestaan muodostettaisiin useamman tilan yhteistyöalueita, korjuukelpoisen puun määrä nousisi 42 400 m3:iin. Korjuukelpoisuuden arviointi perustui leimikko- ja hehtaarikohtaisiin kertymiin ja metsähakkeen tuotantokustannuksiin. Pienpuun korjuussa keskittämisen edut olivat suuremmat kuin päätehakkuissa. Kemera-tukien merkitys pienpuun talteenotossa on keskeinen. Yhteisleimikoilta edullisempaa metsähaketta Tutkimuksessa vertailtiin myös eri leimikkovaihtoehtojen vaikutusta metsähakkeen tuotantokustannuksiin. Vertailluissa puunkorjuuketjuissa puun haketus tapahtui joko palstalla, tienvarsivarastossa tai hakkeen käyttöpaikalla. Kun puu haketettiin välivarastolla, metsähakkeen laskennallinen hinta tuotantopaikalle toimitettuna oli yhteisleimikoissa 6 % pienempi kuin kuvioleimikoissa. Kun puu haketettiin hakkuupalstalla tai hakkeen käyttöpaikalla, yhteisleimikot olivat laskelmien mukaan 4 % edullisempia kuin yksittäiset kuvioleimikot. Välivarastohaketusketjun edullisuus palsta- ja käyttöpaikkahaketukseen verrattuna johtuu siitä, että välivarastohaketuksessa voidaan yhdistää hakkuutähteen ja pienpuun korjuu samalle välivarastolle. Tutkimushanke oli osa Tekesin Puuenergian teknologiaohjelmaa. Korjuuvaihtoehtojen vertailun lisäksi hankkeessa tuotettiin tietoa ensiharvennusleimikoiden rakenteesta, runkolukusarjoista ja energiapuun määrästä erilaisilla pölkytysvaihtoehdoilla. Lisätietoja: MMT Matti Sirén, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 85705 339, matti.siren@metla.fi MMM Vesa Tanttu, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 85705 337, vesa.tanttu@metla.fi Julkaisu: Sirén, M. 2002 (toim.). Ensiharvennusten korjuuolot ja niiden parantamismahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 837. 56 s. ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/17/20020417BIT00210/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/17/20020417BIT00210/wkr0002.pdf