Mustikan ja suomuuraimen sato heikohko, sienisadosta luvassa hyvä
Tiedote 15.7.2004 Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallinen marja- ja sienisatotutkimus Mustikan ja suomuuraimen sato heikohko, sienisadosta luvassa hyvä Mustikka- ja suomuurainsadot näyttävät tänä vuonna muodostuvan heikoiksi, ainoastaan puolukasta on kehittymässä keskinkertainen sato. Alkukesän edullisten sääolojen vuoksi sienisato tulee kuitenkin olemaan hyvä, kertoo satotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksesta. Tutkituista 80:stä mustikkametsästä 66 prosentissa todettiin kukintavaiheessa hallavaurioita. Mustikan kukkien lukumäärä on ollut tänä vuonna toiseksi alhaisin niiden kahdeksan vuoden aikana, jolloin valtakunnallista marja- ja sienisatotutkimusta on tehty. Vain vuonna 1999 kukkien lukumäärä mustikkametsissä oli pienempi kuin tänä vuonna. Sateisista ja tuulisista säistä johtuen myös pölytys on ainakin osittain epäonnistunut, mikä osaltaan aiheuttaa satotason alenemisen. Mustikan marjojen kypsyminen alkaa tällä viikolla Etelä-Suomessa ja ensi viikolla laajalla alueella Keski-Suomessa ja Oulun läänin eteläpuolella (kuva 1.). Mustikan keskeistä poiminta-aikaa kestää noin kuukauden, Etelä-Suomessa ainakin elokuun puoliväliin asti. Viime vuonna mustikka kukki Etelä- ja Keski-Suomessa 10 päivää myöhemmin, mutta marjat kypsyivät samoihin aikoihin kuin tänä vuonna. Tämä johtui erityisen lämpimästä ja aurinkoisesta ajanjaksosta viime vuoden kesä-heinäkuussa. Lämpimiä ja aurinkoisia päiviä tarvitaan nytkin, jotta mustikan marjojen laatu ja aromaattisuus paranevat. Maakuntien välillä ei mustikan satotasoissa ole suuria eroja. Parhaat marjapaikat ovat järvien rantametsissä, saarissa ja harjujen ja vaarojen yläosissa, joissa halla ei päässyt vahingoittamaan kukkia. Puolukan kukinnan määrä ennustaa keskinkertaista satoa Puolukan kukkien määrä osassa tutkimusmetsiä on pienin kahdeksaan vuoteen. Syynä voivat olla viime syksyn sääolosuhteet, jotka eivät suosineet puolukan kukka-aiheitten muodostumista. Lisäksi kylmät ja sateiset säät ovat tänä keväänä vaikeuttaneet pölytystä. Kuvassa 2 on kukinta-ajasta laskettu puolukan kypsymisaikataulu koko valtakunnan alueelle. Suomuuraimesta heikko sato Suomuurainsadosta muodostuu heikko tai melko heikko jo kolmantena vuonna peräkkäin. Avosoilla kukinta on epäonnistunut pahasti, sillä ankarat hallat osuivat parhaaseen kukinta-aikaan. Kovat tuulet vesisateineen ovat myös piiskanneet kukkia ja tällöin pölyttävät hyönteiset eivät ole liikkuneet tai eivät ole löytäneet kukkia. Suomuuraimen kilohinta tuleekin olemaan edelleen korkea viime vuoden tapaan. Sieniä nousee Sienisato muodostunee hyväksi, sillä kosteutta on sienirihmaston kasvulle ollut riittävästi koko maassa. Ensimmäiset kantarellit on jo syöty Etelä- ja Keski-Suomessa. Koivumetsistä löytyvät ensimmäiset koivu- ja keltahaperot sekä koivunpunikkitatit. Mäntymetsien reunamilta ja polkujen varsilta on poimittu jo voitatteja. Viime vuoden kaltaiseen poikkeuksellisen suureen herkkutattisatoon ei tänä vuonna liene mahdollisuuksia. Viime syksy oli kuitenkin pitkä ja siten edullinen sienirihmastojen kasvulle, samoin kuin tämän vuoden kevät ja alkukesä. Rouskusato ei viime syksynä ollut erityisen hyvä, mutta tänä vuonna voidaan odottaa parempaa satoa. Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus GSM: 050-391 3034. sähköposti: kauko.salo@metla.fi Marja- ja sienitiedotteet sekä teemakartat vuosilta 1997-2004 ovat luettavissa Internetissä osoitteessa: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ [REMOVED GRAPHICS] ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/07/15/20040715BIT00080/wkr0001.pdf