Mustikan poimintaan päästään heinäkuun puolivälissä, sadosta tu-lossa keskinkertainen - myös sienten poiminta-aika lähes
Mustikan poimintaan päästään heinäkuun puolivälissä, sadosta tulossa keskinkertainen - myös sienten poiminta-aika lähestyy Valtakunnallisesta mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen, Itä- Suomessa ja Kainuussa paikoin runsas, Länsi-Suomessa keskinkertainen. Marjat kypsyvät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä. Myös puolukan kukinta on hyvässä vauhdissa, ja normaalin kesäsään vallitessa puolukanpoimintaan päästään Etelä-Suomessa elo-syyskuun vaihteessa. Sienisadosta odotetaan hyvää, selviää Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) valtakunnallisen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimuksen maasto mittauksista. Etelä- ja Itä-Suomen lääneissä sekä Oulun ja Lapin lääneissä sijaitsevissa metsissä mustikan kukinta on ollut runsasta (keskimäärin yli 200 kukkaa/koeruutu) ja Länsi-Suomen läänissä keskinkertainen (keskimäärin 140 kukkaa/koeruutu). Kylmähkön ja sateisen kevään takia mustikan kukinta alkoi tänä vuonna keskimäärin noin 10 päivää myöhemmin kuin viime vuonna, jolloin mustikka kukki selvästi tavanomaista aikaisemmin. Lapin läänin pohjoisosissa ero oli vieläkin suurempi: viime vuonna mustikka kukki Tunturi-Lapissakin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tänä vuonna vasta 19.-24.6.2003 (kuva 1). Mustikan marjoja poimimaan heinäkuun puolivälissä Mustikan marjat kypsyvät poimittaviksi Etelä-Suomen metsissä 14.-20.7. (kuva 2), mutta paikoin avoimilla ja aurinkoisilla kasvupaikoilla piirakkamarjoja voi etsiä jo heinäkuun alkupuolella. Keski-Suomessa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy 21.-27.7. Kartassa esitetyt vyöhykejaot tarkoittavat marjojen kypsymisen alkamista; eri vyöhykkeitten sisällä mustikan marjojen poiminta-aika on paljon pitempi, noin kuukauden. Mustikan satoennusteet vaihtelevat alueittain. Etelä-Suomessakin mustikoita riittää tänä vuonna poimittavaksi, sillä satotaso muodostuu keskinkertaiseksi, paikoin runsaaksi. Alavimmilla mailla Itä-Suomessa ja Suomenselän alueella Länsi-Suomessa halla vikuutti paikoin mustikan kukkia kesäkuun alussa, ja näillä alueilla raakileita on osalla koeruuduista laskettu vain 25 % kukkien määrästä. Sato jäänee siis melko heikoksi. Tunturi-Lapissa sadosta muodostunee keskinkertainen. Tiedot perustuvat eri puolilla Suomea sijaitsevissa 100 mustikkametsässä (yhteensä 500 koeruutua) tehtyihin mustikan kukkien ja raakileiden laskentoihin. Koko maan aineistossa erittäin runsaita satoja (keskimäärin yli 300 kukkaa/koeruutu) laskettiin joka kuudennessa metsikössä. Sato voi kuitenkin kesän aikana heiketä runsaaksi tai keskinkertaiseksi, jos mustikan kypsymisvaiheessa on kuivaa. Suomuurain kärsi halloista avosoilla Tänä vuonna suomuuraimen kukinta on normaalissa aikataulussa, ja suomuuraimet kypsynevät heinäkuun jälkipuoliskolla (kuva 3). Puustoisilla soilla, korvissa ja rämeillä suomuurain kukki noin 10 päivää myöhemmin kuin avosoilla. Viime vuonna poikkeuksellisen lämpimän kevään ansiosta suomuurain kukki koko Suomessa kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana ja kypsyi poimittavaksi jo heinäkuun toisella viikolla. Lapin läänissä halla ei kovin pahoin vikuuttanut kukkia ja suomuurainsadosta tulee keskinkertainen. Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois- Karjalan avosoilla halla vikuutti kukkia ja kovien tuulien ja sateiden takia myös pölytyksen epäonnistuminen vaikeutti suomuurainsadon kehittymistä. Korvissa ja mäntyvaltaisilla rämetyypeillä hallaa ei esiin tynyt, joten näillä kasvupaikoilla sadosta muodostuu avosoita tasaisempi ja parempi Itä-Suomessa, paikoin Kainuussa ja myös Pohjanmaan suoalueilla. Puolukan kukinta hyvässä vauhdissa Puolukan kukinta alkoi Salpausselkien eteläpuolella kesäkuun puolivälissä ja etenee kesäkuun loppuun mennessä Oulun korkeudelle asti (kuva 4). Viime vuonna puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa puolitoista viikkoa aikaisemmin. Normaalin kesäsään vallitessa puolukka kypsyy Etelä- Suomessa elokuun loppupuolella ja Keski-Suomessa elo-syyskuun vaihteessa (kuva 4). Etelä- ja Keski-Suomen tutkituissa metsissä puolukan kukkia on koeruuduilla ollut paikoin runsaasti, mutta osalla koealoista kukinta on ollut heikko. Tämä saattaa johtua viime syksyn lyhyydestä, jonka takia kukka-aiheita muodostui vähän. Keskimäärin puolukkasato on keskinkertainen tai runsas suurimmassa osassa maata, sillä halla ei ole vioittanut puolukan kukkia ja pölytyskin on onnistunut. Pölytyksen epäonnistuminen ja ankara kuivuus heinäkuussa voivat vielä heikentää satoa. Ensimmäiset tatit ovat ilmestyneet metsiin -sienisato-odotukset hyvät Viime vuosi oli huhti-toukokuussa alkaneen ja koko kesän jatkuneen kuivuuden takia yksi huonoimmista sienivuosista vuosikymmeniin. Myöhäissyksyn sienetkin olivat vasta nousemassa, kun syyskuu nopeasti kääntyi talveksi. Tänä vuonna toukokuun sademäärät olivat noin 50 % suuremmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo, ja kesäkuussakin on riittänyt matalapaineita vesisateineen. Kosteana pysynyt metsämaan humuskerros on suosinut sienirihmastojen kasvua, ja ensimmäiset lehmäntatit ja koivunpunikkitatit ovat nousseet maan pinnalle jo kesäkuun alkupuolella. Kangasmetsistä on löydetty voitatteja ja muutamia männynherkkutatteja; nämä sienet ovat yksittäisiä "tiedustelijoita", ja tattien pääsatokausi alkaa heinäkuussa, jos sateita riittää. Viime päiviä korkeammat lämpötilat suosisivat tattien itiäemien kasvua. Koivikoista voi löytää heinäkuun alkupuolelta lähtien kelta- ja koivuhaperoita, jotka ovat hyviä ruokasieniä. Keltahapero kuuluu iso-, kangas- ja viinihaperon ohella kauppasieniin. Myös keltavahveron eli kantarellin ensimmäisten itiöemien odotellaan ilmestyvän koivumetsiin lähiaikoina: sen satokausi alkanee heinäkuun alkupuolella ja jatkuu hyvinä sienivuosina myöhäissyksyyn asti. Hyvän sienivuoden merkkinä kangasrousku ilmestynee jo heinäkuun aikana kangasmetsiin ja ojitetetuissa soissa ojien reunamille. Kangasrouskua seuraavat heinäkuun lopulla karvarousku koivua kasvavissa sekametsissä sekä haapa- ja kalvashaaparousku tuoreissa havu- ja lehtisekametsissä. Marja- ja sienitiedotteet sekä mustikan, suomuuraimen ja puolukan teemakartat ovat luettavissa Internetissä osoitteessa www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus. gsm 050 391 3034, sähköposti: kauko.salo@metla.fi Karttakuvat marja- ja sienisatotiedotteeseen 30.6.2003 Kartat ovat värillisinä Metlan Internet-sivuilla osoitteessa www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ [REMOVED GRAPHICS][REMOVED GRAPHICS] [REMOVED GRAPHICS][REMOVED GRAPHICS] ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/06/30/20030630BIT00330/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/06/30/20030630BIT00330/wkr0002.pdf