Puolukka kypsyy ja ennätyssuuri sienisato odottaa kerääjiään
Tiedote julkaistavissa 3.9.2003 Puolukka kypsyy ja ennätyssuuri sienisato odottaa kerääjiään Puolukka on kypsynyt poimittavaksi Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa. Kainuussakin puolukka kypsyy tämän ja ensi viikon aikana. Herkkutattisato on tänä vuonna paras vuosikymmeniin. Paikoin myös hehtaarikohtaiset sienisadot ovat ennätyksellisen suuria. Viikonvaihteessa pääsee Etelä- ja Keski-Suomessa poimimaan puolukoita. Viime viikkojen sateet ja kylmä sää hidastuttivat puolukan kypsymistä, mutta Etelä-Suomessa ensimmäiset marjat kypsyivät elokuun 25. päivä ja kypsyminen jatkuu vielä tämän viikon. Keski-Suomessa puolukat kypsyvät kangasmetsissä tämän ja ensi viikon aikana. Kainuussa puolukka kypsyy poimittavaksi 8.-21.9.2003 ja Lapin läänin etelä- ja keskiosissa syyskuun loppupuolella. Valtakunnallisesta marja- ja sienisatotutkimuksesta vastaavan Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhemman tutkijan Kauko Salon mukaan täysin kypsiä marjametsiköitä on raportoitu vasta kymmenkunta, mutta niiden sekä raakileitten perusteella voidaan odottaa keskinkertaisen ylärajalle yltävää puolukkasatoa. Puolukkaa esiintyy sen tyypillisillä kasvupaikoilla: valoisilla mäntykankailla ja hakkuuaukeilla. Hyviä poimintapaikkoja ovat tänä syksynä myös mustikka- ja puolukkakorvet, joissa on ollut heinäkuun kuivuudesta huolimatta riittävästi kosteutta. Herkkutattisato paras vuosikymmeniin Tattisesonki alkoi tänä vuonna noin kuusi viikkoa keskimääräistä myöhemmin heinäkuun kuivuuden takia. Elokuun puolivälistä alkaen metsiin on noussut ennätysmäärät herkkutatteja. Erityisen hyvä sato on Pohjois- Karjalassa, jossa herkkutattia esiintyy runsaasti istutuskuusikoissa ja kuusi-koivusekametsissä sekä männynherkkutattia kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla. Herkkutattien lisäksi metsissä on paljon koivun- ja männynpunikkitatteja sekä voi- ja kangastatteja. Myös kantarelleja ja haperoita on normaalivuotta enemmän. Varsinkin koivu- ja keltahaperoita on ollut runsaasti koivumetsissä. Rouskuja on noussut kangasmetsiin, ja niitä päästään poimimaan, elleivät kovat yöpakkaset pysäytä sadon kehittymistä. Etelä- ja Keski-Suomessa mustatorvisienet ja suppilovahverot ovat myös nousemassa sienten poimijoiden iloksi. Normaalivuosina kangasmetsissä on sieniä 50-100 kiloa hehtaarilla. Tänä vuonna paikoin pelkästään männynherkkutatteja punnittiin yksittäisinä otoksina 100-200 kiloa hehtaarilla. Lisäksi männynpunikkitatit, kangastatit ja isohaperot kasvattivat sienimäärää kymmenillä kiloilla. Lisätietoja: Vanhempi tutkija Kauko Salo, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus, GSM 050 391 3034, sähköposti: kauko.salo@metla.fi Tarkempaa tietoa puolukan, muiden metsämarjojen (mustikka, suomuurain) ja sienten satonäkymistä sekä tiedotteeseen liittyviä kuvia Metlan Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2003/2003-09-03-marjat-ja-sienet.htm Lisätietoa valtakunnallisesta luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimuksesta Metinfo Metsien monikäyttö -palvelusta: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/ ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/09/03/20030903BIT00310/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/09/03/20030903BIT00310/wkr0002.pdf