ULKINEN TUKI LISÄNNYT YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN INVESTOINTEJA
Tiedote 11.8.2004 JULKINEN TUKI LISÄNNYT YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN INVESTOINTEJA Julkisella tukirahoituksella on kannustettu yksityismetsänomistajia investoimaan metsänparannushankkeisiin ja siten lisätty metsien kasvua ja puuntuotantoa. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana yksityismetsien puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt runsaista hakkuumääristä huolimatta 40-50 prosentilla. Samana ajanjaksona metsänomistajien oman rahoituksen osuus puuntuotannon kokonaisinvestoinneista on selvästi noussut. Julkisen tukirahoituksen pääpaino oli 1960- ja 1970-luvuilla uudisojituksissa. Sen jälkeen julkisin varoin rahoitetetut päätyölajit ovat olleet metsäteiden rakentaminen, vajaapuustoisten alueiden uudistaminen sekä nuoren metsän hoito. Kansallinen metsäohjelma 2010:n (KMO 2010) alkuvuosina tukirahoitus on painottunut voimakkaasti nuoren metsän hoitoon. Puuntuotantoon käytetyt julkiset varat ovat vaihdelleet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Julkinen tukirahoitus lisääntyi merkittävästi MERA-kaudella (1965-1975) saavuttaen vajaan 100 miljoonan euron vuotuisen tason. Sen jälkeen tukitaso aleni jonkin verran nousten taas Metsä 2000 -ohjelmakaudella (1986-1991) ylittäen jopa 100 miljoonan euron tason. 1990-luvulla julkisia varoja kohdennettiin yksityismetsien puuntuotantoon keskimäärin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuosina on saavutettu KMO 2010:n tavoitetaso 60 miljoonaa euroa. Tukirahoitus edistää investointeja ja tasoittaa kannattavuutta Runsas kolmasosa yksityismetsänomistajista käytti esimerkiksi vuosina 1994-1999 julkista tukea investointeihin. Tutkimusten mukaan tuen käyttö on lisännyt odotetusti investointeja puuntuotantoon. Tukirahoituksen alueellinen porrastus on jossain määrin tasoittanut investointien yksityistaloudellista kannattavuutta. Tästä huolimatta kannattavuus oli tarkastelluilla työlajeilla parempi Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Yksityismetsien kasvun lisäyksestä yli puolet metsäparannusinvestointien ansiota Yksityismetsien puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt runsaasta 1 000 miljoonasta kuutiometristä lähes 1500 miljoonaan kuutiometriin viimeisten 40 vuoden aikana. Vuotuinen tilavuuskasvu on lisääntynyt vastaavasti vajaalla 20 miljoonalla kuutiometrillä, josta yli puolet voidaan katsoa metsänparannusinvestointien ansioksi. Tilavuuden kasvun arvioidaan lisänneen yksityismetsien kuitupuun tarjontaa 60 prosentilla ja tukkipuun tarjontaa 40 prosentilla verrattuna 1960-luvun alkuun. Julkaisu "Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa" on ensimmäinen kokonaisesitys yksityismetsätalouden julkisen tuen kehittymisestä ja sen merkityksestä metsänparannuslainsäädännön alkuvaiheista aina tähän päivään asti. Metsäpolitiikan tavoitteenasettelua sekä tukirahoituksen kohdentumista ja tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan myös meneillään olevalla kestävän metsätalouden kaudella. Lähiajan metsäpolitiikan haasteena on vastata etenkin MERA-kaudella toteutettujen perusparannusten synnyttämiin hoito- ja kunnossapitotarpeisiin, samalla kun metsien monimuotoisuuden turvaaminen saa lisääntyvää huomiota. Lisätietoja: tutkija Jukka Aarnio, Metsäntutkimuslaitos, puh. 010 211 2241, sähköposti jukka.aarnio@metla.fi Julkaisu: Aarnio, J. (toim.). 2004. Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. Tilaukset: Metsäntutkimuslaitos, kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa, puhelin: 010 211 2200; faksi: 010 211 2201, sähköposti: kirjasto@metla.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/08/11/20040811BIT00060/wkr0001.pdf