Uusi pikatesti juurikääpätyypin määrittämiseksi

Tiedote 9.3.2004 Uusi pikatesti juurikääpätyypin määrittämiseksi Metsäntutkimuslaitoksessa on kehitetty molekyylibiologinen tunnistusjärjestelmä, jonka avulla tyvilahoisesta kuusesta voidaan nopeasti ja luotettavasti määrittää, onko kysymyksessä kuusenjuurikääpä vai männynjuurikääpä. Juurikääpätyypin tunnistaminen on tähän asti ollut työlästä ja aikaaviepää, mutta nyt kehitetyn testin avulla tauti voidaan määrittää lahopuusta jopa yhdessä vuorokaudessa. Siten uusi pikatesti soveltuu hyvin käytännön metsätalouden tarpeisiin. Metla tarjoaa menetelmään perustuvaa tunnistuspalvelua metsänomistajille, joiden kannattaa harkita sen käyttöä, mikäli laho kuusikko on tarkoitus uudistaa männylle. Testi on tarpeen erityisesti sellaisilla alueilla, joilla männynjuurikääpää esiintyy yleisesti. Suomessa esiintyy kaksi juurikääpälajia. Männyn tyvitervastautia aiheuttava männynjuurikääpä kasvaa ainoastaan männyssä. Sen sijaan kuusella voi esiintyä sekä kuusen- että männynjuurikääpää, jotka molemmat aiheuttavat kuusen tyvilahoa eli maannousemaa. Kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti ovat taloudellisesti tuhoisimmat metsätautimme. Kuusen tyvilaho vähentää puun arvoa huomattavasti, vaikka tauti ei tavallisesti johdakaan puun kuolemaan. Männyn tyvitervastauti on vielä pahempi tuhonaiheuttaja, koska se yleensä tappaa saastuneet puut. Puulajin vaihto on usein välttämätöntä Juurikääpä pystyy siirtymään juuriyhteyksien kautta edellisen puusukupolven saastuneista kannoista taimikkoon. Siten kerran saastuneessa metsikössä on odotettavissa yhä pahenevia tuhoja, mikäli puulajia ei vaihdeta sientä kestäväksi. Jos lahonaiheuttajana on kuusenjuurikääpä, voidaan alueella siirtyä kasvattamaan mäntyä, koivua tai haapaa. Mikäli kuusikon lahottajana on männynjuurikääpä, ei puulajin vaihto männyksi auta. Siinä tapauksessa metsänuudistamiseen voidaan suositella ainoastaan lehtipuita. Kuusikoiden tyvilahoa esiintyy kaikkialla Etelä-Suomessa, runsaimmin Suomenlahden rannikolla ja Lounais-Suomessa. Männyn tyvitervastautia on eniten Kaakkois-Suomessa, mutta sitä on tavattu myös muualta Etelä- Suomesta, etenkin harjumaiden männiköistä. Lisätietoja: Professori Jarkko Hantula, Vantaan tutkimuskeskus, puh. 010 211 2620, sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi Tiedote on luettavissa Metlan Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2004/2004-03-09-juurikaapa.htm ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/03/09/20040309BIT00350/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/03/09/20040309BIT00350/wkr0002.pdf