Yli puolet metsänomistajista pitää hirvikantaa liian suurena

Report this content

Hirviä kaadetaan tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin Yli puolet metsänomistajista pitää hirvikantaa liian suurena Hirvijahti alkaa lauantaina 28.9. Hirvikanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, eivätkä suuret metsästysmäärätkään ole pienentäneet kantaa. Myös hirvien aiheuttamat vahingot metsissä ja liikenteessä ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet metsänomistajista piti hirvien määrää tilansa lähialueella liian suurena. Kevään vasat mukaan lukien hirviä on ennen syksyn jahtia arviolta noin 180 000-200 000. Syksyn jahdissa kaadettaneen 85 000-90 000 hirveä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hirvikanta on siten ensi talvena noin 100 000-115 000 hirven paikkeilla, kun viime talven kanta oli arvioiden mukaan 115 000-125 000 hirveä. Metlan metsänomistajille suuntaaman kyselytutkimuksen mukaan yli puolet (60 prosenttia) metsänomistajista piti hirvien määrää tilansa lähialueella liian suurena. Useampi kuin joka neljäs metsänomistaja katsoi, että hirviä oli jopa aivan liian paljon. Erityisesti suurten, yli 100 metsähehtaarin tilojen omistajat olivat sitä mieltä, että hirviä on liikaa ja he myös osallistuivat aktiivisimmin hirvijahtiin. Metsästysharrastus vaikuttaa metsänomistajien asenteisiin. Itse hirvijahdissa mukana olleista metsänomistajista jonkin verran useampi kuin ei-metsästävistä piti nykyistä hirvikantaa sopivana. Toisaalta jopa kaksi kolmesta suurten tilojen metsästystä harrastavistakin metsänomistajista piti kantaa liian suurena. Kolme neljästä metsänomistajasta toivoo, että metsänomistajat voisivat nimetä oman edustajansa kaatolupia ja hirvieläinkantoja käsitteleviin elimiin. Kyselytutkimuksen ensimmäisistä tuloksista on raportoitu Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjan julkaisussa nro 863. Tulokset ovat osa Metlassa vuonna 2001 aloitettua laajaa tutkimushanketta, joka selvittää hirvien ja hirvenmetsästyksen aiheuttamia hyötyjä ja haittoja metsänomistajille, metsästäjille ja yksittäisille kansalaisille sekä maaseudun elinvoimaisuudelle. Maaseudun elinvoimaisuuteen liittyvä osatutkimus, jonka kyselylomakkeet on juuri postitettu hirvenmetsästysseurueille, selvittää muun muassa metsästysseurueiden tulevaisuutta maaseudun väestön ikääntyessä. Jos hirvikanta pysyy jatkossakin nykyisellä tasolla ja metsästykseen joudutaan vuosittain käyttämään runsaasti aikaa, saattaa seurueilla olla vaikeuksia saada mukaan innokkaita metsästäjiä. Lisätietoja: Leena Petäjistö, Metla, p (09) 8570 5751, sähköposti: leena.petajisto@metla.fi Ashley Selby, Metla, p. (09) 8570 5472, sähköposti: ashley.selby@metla.fi Paula Horne, Metla, p. (09) 8570 5731, sähköposti: paula.horne@metla.fi Julkaisu: Petäjistö, L. 2002. Metsänomistajien käsityksiä hirvikannan koosta, sen säätelystä ja metsävahingoista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 863. ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/09/27/20020927BIT00080/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/09/27/20020927BIT00080/wkr0002.pdf