Luonnon omilla keinoilla vesakkoa vastaan

Metsä Group kehittää biologista vesakon torjuntaa yhdessä Metlan, Verderan, Usewoodin ja muiden alan toimijoiden kanssa. Kehitystyössä selvitetään, voidaanko kantojen uudelleenvesominen taimikon varhaisperkauksen jälkeen estää biologisella torjunnalla.

Hoitamattomien taimikoiden määrä on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja on Metsäntutkimuslaitoksen toteuttaman Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan jo yli 700 000 hehtaaria. Rästit heikentävät merkittävästi metsänomistajien metsätalouden kannattavuutta.

Taimikonhoito kannattaa erinomaisesti nykyisilläkin menetelmillä, mutta rästien määrä kannustaa kehitystyöhön. Havupuutaimikoissa haasteena on lehtipuiden kyky kasvattaa nopeakasvuisia kantovesoja. Yleensä kuusi- ja mäntytaimikot vaativatkin kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen.

Keväällä aloitetun yhteistyön tavoitteena on kehittää uusi ympäristöystävällinen ja kustannustehokas menetelmä, jota käyttäen taimikot saataisiin kerralla kuntoon. Kehitystyössä selvitetään taimikon koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä tehdyn purppuranahakkakäsittelyn vaikutus lehtipuiden kantovesojen syntyyn ja kasvuun.

Maastokokeissa katkaistuille kantopinnoille levitetään varhaisperkauksen yhteydessä purppuranahakkasientä sisältävää liuosta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka suuri osa kannoista saa sienitartunnan ja kuinka hyvin sienen aiheuttama kantojen lahoaminen torjuu uudelleenvesomista.

Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että purppuranahakkakäsittely vähentää selvästi koivun vesomista: sekä kuolleiden kantojen määrä että elävien kantovesojen määrä per kanto vähenevät käsittelyn seurauksena.

Nyt tehtävissä kokeissa menetelmän toimivuutta testataan käytännön mittakaavassa normaalin koneellisen varhaisperkaustyön yhteydessä useilla työkohteilla ja eri ajankohtina. Varhaisperkaustyöt tehdään Usewood Oy:n kehittämällä taimikonhoitokoneella.