Metsä Group jättää suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa
Metsä Groupin lehdistötiedote 10.6.2020
Suojatiheikkö on raivaamaton kohta metsässä. Se antaa suojaa sekä linnuille että nisäkkäille luontaisia vihollisia vastaan. Metsä Group tekee suojatiheikköjä jatkossa metsän jokaisessa kehitysvaiheessa.
”Suojatiheiköt ovat nimensä mukaisia: pienialaista, hoitamattomia tiheikköjä. Sen teko on yksinkertaista: pieni ala metsää jätetään raivaussahalla raivaamatta. Luontevaan paikkaan jätettyä suojatiheikköä ei välttämättä edes huomaa”, kertoo metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala.
Suojatiheikkö on sama asia kuin riistatiheikkö. Metsä Groupissa on päätetty puhua suojatiheiköistä, koska niistä hyötyvät muutkin metsälajit kuin vain riistaeläimet. Suojatiheikköjen jättäminen on osa ekologisen kestävyyden ohjelmaamme, jonka avulla kehitämme kestävän metsänhoidon käytäntöjämme.
Hyvässä suojatiheikössä on erikokoisia puita ja eri puulajeja. On tärkeää, että suojatiheiköissä on näkösuojaa lähellä maanpintaa.
Suojatiheiköt sijoitetaan ensisijaisesti säästöpuuryhmien, tekopökkelöiden ja lahopuukeskittymien yhteyteen. Hyvä paikka suojatiheikölle on sellainen kohta maastossa, jossa eläimet luontaisesti viihtyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteat painanteet, notkelmat, metsikkökuvion rajat, kankaan ja suon vaihettumisvyöhykkeet sekä umpeenkasvaneiden ojien varret.
Pesimäaikaan hakkuut suunnataan kuiville kankaille
Mitä rehevämpi metsä, sitä enemmän siellä on linnunpesiä. Pesimäaikaan suuntaamme puunkorjuun kuiville ja kuivahkoille kankaille. Kokonaan emme voi puunkorjuuta ja metsänhoitotöitä pysäyttää. Tehtaamme tarvitsevat tuoretta puuta jatkuvasti ja kun voimme tarjota töitä ympäri vuoden, saamme töihin metsäammattilaisia, jotka huomioivat luontoarvot monipuolisesti töissään.
Jos metsätöissä tulee vastaan linnunpesä, se säästetään ja merkitään karttaan. Näin tieto pesästä siirtyy ketjussa eteenpäin. Pesät voidaan myös merkitä ”suojele ja säästä” -nauhalla, mutta näin ei tehdä avoimessa maastossa, koska varislinnut oppivat nopeasti apajille.
Tiedossa olevat linnunpesät säilyvät parhaiten. Metsänomistajan kannattaa kertoa Metsä Groupin metsäasiantuntijalle tiedossaan olevat, vuodesta toiseen asutut pesät. Näitä ovat esimerkiksi pöllöjen pöntöt, haukkojen risupesät tai rakennetut pesälaatikot. Suuret kolohaavat kannattaa ilmoittaa myös, koska niiden koloissa pesii eri lajeja eri vuosina.
Haluamme säästää kolopuut ja linnunpöntöt hakkuissa. Jos tärkeä pesä ei ole tiedossamme, sen säilyminen metsätöissä on sattuman ja metsäammattilaisen havainnoinnin varassa.
Metsä Groupin ekologisen kestävyyden ohjelman toimia 2019-2020
- Tekopökkelöiden määrän tuplaaminen kahdesta neljään hehtaarille
- Suojatiheikköjen jättäminen kaikissa metsän kehitysvaiheissa
- Metsä Groupin METSO-osaajaverkosto on laajennettu 27 henkeen ja se palvelee vapaaehtoisesta suojelusta kiinnostuneita omistajajäseniä
- Uudistimme turvemaiden metsänhoidon ohjeet ja koulutamme ne työntekijöillemme ja yrittäjillemme
- Aktiivinen vaikuttaminen alkuvuonna käynnistyneessä Luonnonvarakeskuksen Kestävää metsänhoitoa turvemailla -projektissa ja Suomen Ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi-hankkeessa. Viemme osaamisen kehittymisen ripeästi käytäntöön.
- Kehitämme metsänhoitomenetelmiä. Tuorein esimerkki on kuusen ja männyn sekaviljelymenetelmä, jolla saadaan kestävämpiä ja monimuotoisempia metsiä
- Uusi palvelu FSC-metsäsertifioinnista kiinnostuneille metsänomistajille
- Kannustamme oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen metsänhoitoon
- Lue lisää ohjelmasta verkkosivuiltamme
Kuvia median käyttöön täällä.
Lisätietoja:
Teppo Oijala, metsänhoitopäällikkö, Metsä Group, p. 050 598 9209
Janne Soimasuo, kestävän kehityksen päällikkö, Metsä Group, p. 0500 587 099
Krista Kimmo, viestintäpäällikkö, Metsä Group, p. 050 526 4911
Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä.
Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2019 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä.
