Metsä Tissue selvitti WC-paperin hiilijalanjäljen: laadukas ja pehmeä paperi on myös ympäristöystävällistä
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Tissue selvitti yhteistyössä AFRYn kanssa kahdeksalla Euroopan tehtaallaan WC-paperin hiilijalanjäljen ja mitkä ovat ensikuituisten ja kierrätyskuituisten wc-paperien hiilijalanjälkien erot. Metsä Tissue valmistaa pehmopaperituotteita ensi- ja kierrätyskuidusta. Yhtiön laskemien tuotteiden kohdalla ensikuidusta valmistetulla WC-paperirullalla on kierrätyskuituista rullaa viidenneksen alhaisempi hiilijalanjälki.
Metsä Tissue on yksi suurista eurooppalaisista pehmopaperinvalmistajista, jolla on tuotantoa viidessä maassa kahdeksalla pehmopaperitehtaalla. Ensikuidusta valmistetut pehmopaperit, kuten Lambi-brändin tuotteet ja niiden valmistaminen lähellä markkinoita ovat keskeinen osa yhtiön strategiaa ja ensikuidun käyttöä lisätään pehmopaperituotannossa. Tällä hetkellä reilu puolet raaka-aineesta on ensikuitua.
”Hiilijalanjälkitarkasteluamme innoitti paitsi se, että kierrätyskuitutuotteet mielletään usein paremmaksi vaihtoehdoksi ympäristön kannalta, myös kierrätysmateriaalin jatkuvasti kasvavat saatavuus- ja laatuhaasteet. Suurimmat hiilijalanjälkien erot tulevat kierrätyskuitutuotteen puhdistamiseen tarvittavasta energian- ja vedenkäytöstä. Soveltuakseen hygienia- ja ruokakontaktikäyttöön kierrätyskuitu vaatii tehokkaan puhdistuksen, kun taas ensikuitu on luonnostaan erinomaisesti hygieniakäyttöön sopiva raaka-aine”, sanoo Johanna Kesti, Metsä Tissuen markkinoinnista, viestinnästä ja kestävästä kehityksestä vastaava johtaja.
Hiilijalanjälkiselvitys tuo positiivisia uutisia niin pehmopaperien kuluttajille kuin niiden valmistajille. Metsä Tissuen tehtailla pehmopaperien keskimääräinen hiilijalanjälki oli 1,4t CO2e per paperitonni. Keskiverto eurooppalainen käyttää noin 12,8 kg vessapaperia vuodessa, mikä vastaa noin 17,92 kg CO2:a, joka on vain noin 0,27 % eurooppalaisen vuosittaisesta kokonaishiilijalanjäljestä. Kun hygieniaa hoidetaan korkealaatuisilla ensikuitutuotteilla, hiilijalanjälkeä syntyy vähemmän kuin kierrätyskuituisia tuotteita käyttämällä. Vähenevän saatavuuden vuoksi kierrätyskuitua tullaankin käyttämään ratkaisuissa, joissa hygienia- ja laatuvaatimukset ovat pehmopapereita alhaisemmat, ja joissa se pysyy kierrossa pidempään ja sen materiaalisaanto on parempaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuljetuspahvipakkaukset.
”Ensikuitu on tulevaisuuden hygieniamateriaali, sillä ensikuitutuotteita käyttämällä kuluttajat saavat laadukasta ja pehmeää paperia vastuullisesti valmistettuna. Ensikuitupaperin valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä, ja raaka-aine pystytään hyödyntämään yli 90 %:sti. Kierrätyskuidun käyttö puolestaan on tehottomampaa, kun vain noin 60 %:ia raaka-aineesta päätyy hygieniapaperiin ja loput käsittelyä vaativaksi jätteeksi. Vastuullisen paperinkuluttajan ei siis tarvitse tehdä kompromissia miellyttävän laadun, tuoteturvallisuuden ja vastuullisuuden välillä” jatkaa Kesti.
Hiilijalanjälkiselvityksessä käytettiin EU:n PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules) laskusääntöjä raakapaperituotannon lämmityspotentiaalin (GWP = Global warming potential) laskemiseksi. Tuotelaskennat tehtiin ISO 14067:2018 standardin mukaan AFRYn toimesta Metsä Tissuen tehtaiden toimittamien tietojen pohjalta.*
Lisätietoja: Johanna Kesti, markkinointi-, viestintä- ja kestävän kehityksen johtaja, puh. 040 417 5660, tai Joanna Linnermo-Kumpuoja, viestintäpäällikkö, puh. 040 555 5868, joanna.linnermo-kumpuoja@metsagroup.com
Tiedotetta muokattu 30.11.2021 klo 14.00: *Laskentaa ei ole verifioitu kolmannen osapuolen toimesta.
Metsä Tissue
Metsä Tissue – puhtaampaa arkea tekemässä. Olemme yksi Euroopan johtavista koti- ja suurtalouksien pehmopapereiden toimittajista sekä yksi maailman johtavista tiivispapereiden toimittajista.
Tuotemerkkimme ovat Lambi, Serla, Mola, Tento, Katrin ja SAGA. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat viidessä maassa, ja työllistämme noin 2 500 henkilöä. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli noin 1,0 miljardia euroa. Metsä Tissue on osa Metsä Groupia, joka on vastuullisen biotalouden edelläkävijä.
