Metsäliitto-konsernin tilinpäätöstiedote 2010

Metsäliitto-konsernin tilinpäätöstiedote 2010, pörssitiedote 10.2.2011 klo 12

Metsäliitto-konsernin koko vuoden 2010 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 547 miljoonaa euroa
Loka–joulukuun liiketulos ilman kertaeriä 142 miljoonaa euroa

Vuoden 2010 tulos

• Liikevaihto oli 5 377 miljoonaa euroa (2009: 4 837 milj. euroa).
• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 547 miljoonaa euroa (-75). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 497 miljoonaa euroa (-169).
• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 411 miljoonaa euroa
  (-224). Tulos ennen veroja sisältäen kertaerät oli 345 miljoonaa euroa (-329).

 Loka–joulukuun tulos 2010

• Liikevaihto oli 1 391 miljoonaa euroa (10–12/2009: 1 190 milj. euroa).
• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 142 miljoonaa euroa (44). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 82 miljoonaa euroa (18).
• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 112 miljoonaa euroa (8). Sisältäen kertaerät, tulos ennen veroja oli 52 miljoonaa euroa (-18).

Tapahtumat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä

• Metsä Tissue käynnisti 30 miljoonan euron investointiohjelman Saksan Dürenin tehtaalla ja ilmoitti investoivansa 7 miljoonaa euroa Mäntän paperitehtaan jalostuskapasiteetin lisäämiseen.
• M-real ilmoitti investoivansa 26 miljoonaa euroa Simpeleen tehtaan taivekartonki- ja arkituskapasiteetin laajentamiseen ja 16 miljoonaa euroa Kemiart Liners -tehtaan päällystysosan modernisointiin.
• Metsäliitto Osuuskunta allekirjoitti 425 miljoonan euron luottosopimuksen. Lainalla korvattiin maaliskuussa 2011 erääntymässä ollut 560 miljoonan euron syndikaattilaina.
• Metsä-Botnian tehtailla Äänekoskella, Joutsenossa ja Raumalla tehtiin uudet vuosituotantoennätykset. Edelliset ennätykset olivat vuosilta 2006 ja 2007.

 ”Vuoden 2010 tuloksemme oli vahva. Pystyimme hyödyntämään parantuneet suhdanteet ja viemään sisäistä kehitysohjelmaamme suunnitelmallisesti eteenpäin. Jo vuodesta 2005 jatkunut rakennemuutostyö ja keskittyminen vahvuuksiimme ovat osoittautuneet oikeiksi valinnoiksi. Metsäliitto-konserni on hyvissä asemissa tulevaisuutta ajatellen.” 

Pääjohtaja Kari Jordan, Metsäliitto-konserni

 

Metsäliitto-konserni

Metsäliitto-konserni

 
Liiketoiminta-alueet 

                                                                          Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton

 
METSÄLIITTO-KONSERNI

TILINPÄÄTÖS 2010      

Liikevaihto ja tulos 2010

Metsäliitto-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 5 377 miljoonaa euroa
(2009: 4 837 milj. euroa). Vertailuvuoden luku sisältää muun muassa Metsä-Botnian Uruguayn liiketoiminnan 4.12.2009 asti sekä osuuden Vapo Oy:stä 24.6.2009 asti. Huomioiden edellä mainitut yritysmyynnit sekä Metsä-Botnian yhdistelytavan muutoksen 8.12.2009 alkaen Metsäliitto-konsernin vertailukelpoisen liikevaihdon kasvu oli noin 20 prosenttia.

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 547 miljoonaa euroa (-75). Kertaluonteiset erät olivat nettona -50 miljoonaa euroa (-94), josta tuottojen osuus oli 58 miljoonaa euroa (203) ja kulujen osuus 108 miljoonaa euroa (297).

Kertaluonteisista tuotoista suurimmat erät, yhteensä 42 miljoonaa euroa, liittyivät arvonalentumistappioiden peruutuksiin ja aikaisemmin tehtyjen kuluvarausten alentamisiin. Kertaluonteisia myyntivoittoja kirjattiin yhteensä 14 miljoonaa euroa ja muita tuottoja 2 miljoonaa euroa. 

Kertaluonteisista kuluista suurimmat erät, yhteensä 70 miljoonaa euroa, liittyivät käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistappioihin ja alaskirjauksiin. Toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluvarauksia kirjattiin 33 miljoonaa euroa. Muita kertaluonteisia kuluja oli yhteensä 5 miljoonaa euroa. 

Metsäliitto-konsernin liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 497 miljoonaa euroa (-169).

Rahoitustuotot olivat 5 miljoonaa euroa (26) ja rahoituskulut 135 miljoonaa euroa (173). Rahoituksen kurssierot olivat -7 miljoonaa euroa (2). Yhdysvaltain dollari vahvistui euroa vastaan vuoden aikana keskimäärin 5 prosenttia, Ison-Britannian punta 4 prosenttia ja Ruotsin kruunu 10 prosenttia. Dollarin ja punnan vahvistuminen on parantanut metsäteollisuustuotteiden hintatasoa ja konsernin kilpailuasemaa.

Osuudet osakkuusyritysten tuloksista oli -15 miljoonaa euroa (-16). Tuloksiin sisältyy 16 miljoonan euron kertaluonteinen arvonalentumistappio liittyen M-realin omistukseen Myllykoski Paper Oy:ssä. Vertailuvuoden lukuun sisältyy 11 miljoonan euron kertaluonteinen kulu liittyen Myllykoski Paperin Sunila-osakkeiden myyntiin.

Tilikauden tulos ennen veroja oli 345 miljoonaa euroa (-329) ja verot, sisältäen laskennallisen verovelan muutoksen, -131 miljoonaa euroa (10). Jatkuvien toimintojen tulos oli 214 miljoonaa euroa (-318), lopetettujen toimintojen tulos
0 miljoonaa euroa (-23) ja tilikauden tulos 214 miljoonaa euroa (-342).

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista liiketoiminnoista oli 11,8 prosenttia
(-3,3) ja oman pääoman tuotto 13,9 prosenttia (-20,0). Ilman kertaluonteisia eriä sijoitetun pääoman tuotto oli 13,4 prosenttia (-1,4) ja oman pääoman tuotto 18,2 prosenttia (-13,4).

Loka–joulukuun liikevaihto ja liiketulos

Metsäliitto-konsernin liikevaihto vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 1 391 miljoonaa euroa (Q3/2010: 1 345 milj. euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 142 miljoonaa euroa (155) ja liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 82 miljoonaa euroa (170). Liiketuloksen heikkeneminen edelliseen neljännekseen verrattuna johtui lähinnä kausiluonteisista seikoista.

Kertaluonteiset erät olivat loka–joulukuussa nettona -60 miljoonaa euroa. Suurimmat kertaerät olivat: 

• -54 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumistappiot kartonki- ja paperiteollisuudessa
• 9 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentumistappion peruutus kartonki- ja paperiteollisuudessa
• -9 miljoonan euron arvonalentumistappiot liikearvosta ja käyttöomaisuudesta puutuoteteollisuudessa
• -6 miljoonaa euroa muita nettokertaeriä

Tehdyt arvonalennukset vähentävät Metsäliitto-konsernin vuotuisia poistoja yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen.

Tase ja rahoitus

Metsäliitto-konsernin kokonaislikviditeetti joulukuun lopussa oli 1 054 miljoonaa euroa (1 357). Tästä 440 miljoonaa euroa (558) oli likvideinä varoina ja sijoituksina ja 614 miljoonaa euroa (799) taseen ulkopuolisina sitovina luottolupauksina. Konsernilla oli lisäksi lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten käytössään ei-sitovia koti- ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä noin 0,5 miljardin euron arvosta.
 
M-real käytti tammikuussa 2010 oikeuttaan lunastaa ennenaikaisesti osa yhtiön 15.12.2010 erääntyvästä joukkovelkakirjalainasta, jonka nimellismäärä ennen lunastusta oli noin 340 miljoonaa euroa. Takaisinlunastettava osuus oli nimellisarvoltaan 250 miljoonaa euroa.

Kesän ja syksyn aikana toteutettiin useita rahoitusjärjestelyitä. M-real nosti eläkelainoja 135 miljoonalla eurolla ja maksoi takaisin edellä mainitusta joukkovelkakirjalainastaan loput 90 miljoonaa euroa. Joulukuussa M-real nosti lisää eläkelainoja 31 miljoonalla eurolla. Metsäliitto Osuuskunta nosti kesällä TyEL-takaisinlainoja 65 miljoonalla eurolla ja maksoi takaisin 150 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa. Syyskuussa Metsäliitto nosti lisäksi 175 miljoonaa euroa eläkeyhtiöiden sijoituslainoja viiden vuoden maturiteetilla. Metsä-Botnia lyhensi vuoden aikana lainoja noin 160 miljoonalla eurolla.

Elokuussa Standard & Poor's ja syyskuussa Moody's Investors Service nostivat
M-realin luottoluokitusta. Nostojen positiivinen vaikutus rahoituskustannuksiin on yhteensä noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Joulukuussa Metsäliitto Osuuskunta allekirjoitti 425 miljoonan euron syndikoidun luottosopimuksen, joka erääntyy huhtikuussa 2014. Järjestelyyn osallistuu 7 pankkia. Lainalla korvattiin maaliskuussa 2011 erääntymässä ollut 560 miljoonan euron syndikaattilaina. Lainajärjestelyllä lainojen keskimaturiteetti pidentyi selvästi.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 29,7 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 116 prosenttia (24,5 % ja 157 %). Korolliset nettovelat olivat
1 939 miljoonaa euroa (2 203). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli joulukuun lopussa 58,6 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 45 prosenttia (57,2 % ja 50 %).

Vuoden aikana Metsäliiton osuuspääomat kasvoivat yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Varsinainen osuuspääoma kasvoi 5,8 miljoonalla eurolla ja
A-lisäosuuspääoma 8,2 miljoonalla eurolla. B-lisäosuuspääoma kasvoi 23,4 miljoonalla eurolla ja C-lisäosuuspääoma 14,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 loppuun mennessä vastaanotettujen ilmoitusten mukaan lisäosuuspääomasta erääntyy 1.7.2011 palautettavaksi 21,8 miljoonaa euroa (58,2). Metsäliitto Osuuskunnalla oli joulukuun lopussa 126 382 jäsentä (127 158).

Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos oli vuonna 2010 noin 30 miljoonaa euroa lähinnä Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden käyvän arvon nousun takia (-103). Käyvän arvon muutos johtuu osakkeiden arvostuksessa käytettävien sähkön Nord Pool -futuurinoteerausten liukuvan 12 kuukauden keskiarvon muutoksesta.

Pääomaohjelma

Metsäliitto Osuuskunta ilmoitti tammikuussa aloittavansa pääomaohjelman, jonka tarkoituksena on oman pääoman vahvistaminen vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintarakennetta. Kerättävät varat on tarkoitus käyttää pääosin uusien liiketoimintojen rahoittamiseen

Osana ohjelmaa Metsäliitto laski helmikuussa liikkeeseen uuden C-lisäosuuden, johon liittyy mahdollisuus osuuskoron lisäksi saada käteissuorituksena lisätuottoa, jonka määrä riippuu M-real Oyj:n B-osakkeen kurssikehityksestä Helsingin pörssissä.
 
C-lisäosuuksien merkintäaika päättyi 31.12.2010. Liikkeelle lasketuista 30 miljoonasta
C-lisäosuuksista merkittiin noin 14,5 miljoonaa kappaletta.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin 13 168 henkilöä
(14 534). Joulukuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 12 820 (13 592). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa oli joulukuun lopussa 2 495 henkilöä (2 248).

Vuoden 2010 alusta on konsernissa siirrytty raportoimaan henkilövahvuutta FTE:nä (Full Time Equivalent). Aiemmin ilmoitettu henkilömäärä, NOE (Number of Employees), kertoi työsuhteessa olevan henkilöstön määrän, mutta FTE mittaa läsnäoloa eli kertoo työssä käyvän henkilöstön määrän. Vertailuluvut on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä.

Investoinnit

Metsäliitto-konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2010 olivat 138 miljoonaa euroa (152). Yritys- ja osakehankintoihin käytettiin 21 miljoonaa euroa (496).

Metsä-Botnian hallitus päätti helmikuussa 2010, että Kemin tehtaalle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset. Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa, ja uudet laitokset otetaan käyttöön tämän vuoden lopulla.

Metsä Tissuen Mäntän tehtaan paperikone 10:n uudistus valmistui huhtikuussa. Noin
6 miljoonan euron investoinnin tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua, vähentää vedenkulutusta ja pienentää energiantarvetta.

M-real käytti optiotaan ja osti heinäkuussa Sappilta Kankaan entisen paperitehtaan tehdaskiinteistön mukaan lukien maa-alueet 13 miljoonan euron kauppahinnalla. Kiinteistökauppa oli osa sopimusta, jolla M-real ja Sappi sopivat lopullisesti vuonna 2008 tehdyn M-realin Graphic Papers -liiketoiminta-alueen kaupan avoinna olevat seikat. Jyväskylän kaupunki päätti syyskuussa käyttää lain mukaista etuosto-oikeuttaan ja lunastaa Kankaan tehdaskiinteistön M-realilta samalla 13 miljoonan euron kauppahinnalla.

Metsä Tissue ilmoitti lokakuussa lisäävänsä Mäntän tehtaan suurkuluttajatuotteiden jalostuskapasiteettia. Investoinnin suuruus on 7 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

M-real ilmoitti lokakuussa investoivansa 26 miljoonaa euroa laajentaakseen Simpeleen tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin 80 000 tonnilla. Samassa yhteydessä laajennetaan tehtaan arkituskapasiteettia. Lisäksi M-real ilmoitti investoivansa Kemiart Liners -tehtaan päällystysosan modernisointiin. Arvio investoinnin kokonaisarvosta on noin 16 miljoonaa euroa. Molemmat investoinnit toteutetaan tämän vuoden aikana.

M-real ja Metsä Tissue allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen M-realin Reflexin tehtaan osittaisesta myynnistä Metsä Tissuelle noin 10 miljoonalla eurolla. Sopimukseen kuului paperikone 5 ja siihen liittyvät kiinteistöt sekä tiettyjä tehdasalueen infrastruktuuriin liittyviä omaisuuseriä. Metsä Tissue alkaa valmistaa paperikoneella ruoanlaittopapereita.

Marraskuussa Metsä Tissue ilmoitti käynnistävänsä lähes 30 miljoonan euron investointiohjelman Saksan Dürenin tehtaalla. Tehdas erikoistuu valmistamaan SAGA-merkkisiä leivin- ja ruoanlaittopapereita.

Liiketoiminnan tehostaminen

Metsäliiton Puunhankinnan uusi organisaatio aloitti toimintansa vuoden alussa. Puunhankinta on jaettu neljään liiketoimintalinjaan, jotka ovat Suomen puunhankinta, Kansainvälinen puunhankinta, Puuenergia sekä Metsänhoitopalvelut.

Puutuoteteollisuuden Romaniassa toimivan rimalevytehtaan myynti Holzindustrie Schweighoferin romanialaisille tytäryhtiöille saatiin päätökseen helmikuussa.

Toukokuussa Metsä Tissue julkisti Puolan toimintojensa kehityssuunnitelman, jonka tarkoitus on vahvistaa yhtiön asemaa Puolan markkinoilla, lisätä tuotantokapasiteettia sekä vahvistaa tuote-, brändi- ja palvelutarjontaa edelleen. Puolan paperintuotanto keskitetään Krapkowicen tehtaalle ja Konstancin-Jeziornan tehtaan paperinvalmistus lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

Metsä-Botnia myi kesäkuussa solmitulla kaupalla osan maaliskuussa 2009 suljetun Kaskisten sellutehtaan vanhoista laitteista aasialaiselle ostajalle. Kaupan mukainen laitteiden purku aloitettiin elokuussa.

Heinäkuussa M-real ilmoitti, että Ranskassa sijaitseva Alizayn sellutehdas suljetaan lopullisesti, koska toiminnan jatkamiselle ei ole löytynyt liiketaloudellisia edellytyksiä.

Metsäliiton Puutuoteteollisuus sopi heinäkuussa Iisalmessa sijaitsevan Soinlahden sahan koneiden ja laitteiden myynnistä Anaika Wood Ltd Oy:lle. Sopimukseen sisältyy myös Metsäliiton Puunhankinnan ja Anaika Woodin välinen pitkäaikainen puunhankintasopimus. Sahakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset ja maapohja myytiin Iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle. Metsäliitto lopetti sahan toiminnan vuoden 2009 alussa.

M-real ilmoitti syyskuussa suunnittelevansa kannattavuutensa parantamiseksi Simpeleen erikoispaperituotannon siirtämistä Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan ja Simpeleen paperikoneen sulkemista. Paperikone suljettiin vuoden 2010 lopussa.

Elokuussa Metsä Tissue ilmoitti, että tuotanto Mäntän tehtaan PK7:llä jatkuu, mutta koko muu Baking & Cooking -tuotanto sekä kaikki siihen liittyvä jalostustoiminta keskitetään Saksaan. Mäntän tehtaan vanhempi tiivispaperikone PK5 päätettiin sulkea vuoden 2011 kesään mennessä. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Mäntän henkilömäärä vähenee 117 henkilöllä.

Liiketoiminta-alueet

Puunhankinta

Puunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1 353 miljoonaa euroa (1 101) ja liiketulos 21 miljoonaa euroa (-9). Suomen puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 925 miljoonaa euroa (828) ja liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa (-14). Liiketulokseen
ei sisälly olennaisia kertaluonteisia eriä (-21). Merkittävin syy liikevaihdon ja liiketuloksen kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna on toimitusmäärien kasvu.

Hiljaisen alkuvuoden jälkeen kotimainen puukauppa piristyi toukokuussa. Loppukesän myrskyjen aiheuttama puun tarjonnan nopea kasvu Keski- ja Itä-Suomessa vilkastutti kauppaa myös muualla maassa. Metsäliitto siirsi runsaasti korjuukalustoa myrskytuhoalueille ja myrskyalueiden puut saatiin pääosin korjattua syksyn aikana. Vuoden lopulla puuta tarjosivat erityisesti ne, jotka halusivat vielä hyödyntää vuodenvaihteessa päättyneen 25 prosentin veroedun.

Metsäliiton Puunhankinta toimitti asiakkailleen puuraaka-ainetta noin 29 miljoonaa kuutiometriä (24). Metsäliitto osti suomalaisista yksityismetsistä puuta yli 14 miljoonaa kuutiometriä (9). Venäjältä Metsäliitto toi lähinnä lehtikuitupuuta ja haketta yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä (1,1).

Metsäliiton Puunhankinnassa otettiin vuoden alussa käyttöön uusi organisaatio: Suomen puunhankinta, Kansainvälinen puunhankinta, Puuenergia ja Metsänhoitopalvelut. Puuenergian toimittajana Metsäliitto saavutti tarkasteluvuonna vankan aseman, ja sillä on noin 60 toimituskohdetta eri puolilla maata. Niille toimitettiin Metsäliitto-konsernin tuotantolaitosten sivutuotteita ja metsäenergiaa yhteensä 2,1 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäliitto kehitti jäsenpalvelujaan ottamalla vuoden alussa käyttöön Metsäkori-kokonaisuuden, jossa on tarjolla kaikki Metsäliiton palvelut metsänomistamisen alkuvaiheesta sukupolvenvaihdokseen saakka. Kokonaan uutena palveluna otettiin käyttöön yksilöllinen metsäsuunnitelma.

Puutuoteteollisuus

Metsäliiton Puutuoteteollisuuden liikevaihto oli 902 miljoonaa euroa (806) ja liiketulos ilman kertaeriä 28 miljoonaa euroa (-41). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 23 miljoonaa euroa (-47).

Puutuoteteollisuuden markkinatilanne koheni vuoden aikana. Keväällä rakentamisen markkinat piristyivät erityisesti Pohjoismaissa ja Saksassa, mikä vahvisti Kertopuun ja muiden rakentamisen asiakassegmentin tuotteiden kysyntää. Kausiluontoisista seikoista johtuen kysyntä hiljeni loppuvuodesta. Saksaa lukuun ottamatta Keski-Euroopan rakennusmäärät pysyivät edelleen alhaisina, ja erityisesti Isossa-Britanniassa hallituksen säästötoimenpiteet ja alhainen rakentamisen taso vaikuttivat negatiivisesti kysyntään.

Sahatavaratuotteiden hinnat alkoivat nousta alkuvuonna, vaikka kysyntä pysyi koko vuoden suhteellisen alhaisena. Loppuvuonna sahatavaran kysyntä taittui, ja marraskuussa Puutuoteteollisuus ilmoitti rajoittavansa sahaustoimintaansa kaikilla sahoillaan ylitarjonnan ja heikon kysynnän vuoksi.

Kuljetusvälineteollisuudessa markkinat piristyivät kolmannella neljänneksellä, mikä näkyi positiivisesti koivuvanerin kysynnässä. Puusepänteollisuuden erikoistuotteiden ja räätälöityjen komponenttien kysyntä jatkui hyvänä.

Kuluttaja- ja vähittäiskaupassa kokonaismyynti pysyi samalla alhaisella tasolla kuin vuonna 2009. Markkina-alueista erityisesti Ison-Britannian myynti jäi heikoksi. Vähittäiskauppa keskittyi kasvuhakuisuuden sijaan kannattavuuden parantamiseen.

Toteutetut sisäiset tehostamistoimenpiteet vaikuttivat osaltaan Puutuoteteollisuuden parantuneeseen tuloskehitykseen. Kustannussäästötoimenpiteet tulevat jatkumaan myös vuoden 2011 aikana.

Sellu

Metsä-Botnian liikevaihto oli 1 365 miljoonaa euroa (886) ja liiketulos 382 miljoonaa euroa (-107). Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia tuottoja 2 miljoonaa euroa (-77). Liikevaihdon ja liiketuloksen huomattava paraneminen edelliseen vuoteen verrattuna on seurausta markkinatilanteen elpymisestä sekä sellun hintojen voimakkaasta noususta.

Metsä-Botnian sellun tuotantomäärä oli 2 173 000 tonnia (1 959 000) ja kokonaistoimitukset 2 176 000 tonnia (2 058 000).

Kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa vuonna 2010. Ensimmäisen puolen vuoden aikana sellun tarjontaa rajoittivat puupula Indonesiassa ja Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Helmikuussa Chilessä sattui raju maanjäristys, joka pysäytti maan selluteollisuuden lähes kokonaan pariksi kuukaudeksi.

Kesäkuussa sellun hinnat nousivat huippuunsa ollen 980 Yhdysvaltain dollaria tonnilta havusellussa ja 920 dollaria lehtisellussa, kun ne vuoden alussa olivat 860 ja 760 dollaria. Hinnat laskivat syksyllä hieman. Joulukuussa havusellun hinta oli 950 ja lehtisellun 850 dollaria.

Selluteollisuus (Metsä-Botnia) on yhdistelty Metsäliitto-konsernin tilinpäätökseen tytäryrityksenä 8.12.2009 lähtien. Sitä ennen Metsä-Botniasta on yhdistelty suhteellisella yhdistelytavalla 53 prosenttia (M-real 30 % ja Metsäliitto 23 %).

Metsä-Botnia on käsitellyt Uruguayn liiketoiminnot IFRS 5 -standardin mukaisesti lopetettuina toimintoina. Näin ollen Uruguayn liiketoiminnot eivät sisälly yllä oleviin liikevaihto- ja liiketuloslukuihin.

Kartonki ja paperit

Kartonki- ja paperiteollisuuden liikevaihto oli 2 605 miljoonaa euroa (2 432) ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 173 miljoonaa euroa (-150). Vertailukelpoinen liikevaihto nousi noin 19 prosenttia.

Liiketulokseen kirjatut kertaluonteiset erät olivat nettona -27 miljoonaa euroa (-117). Käyttöomaisuuden arvonalentumistappioihin ja erilaisiin kuluvarauksiin kirjattiin 70 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuden arvonalentumistappioiden ja kuluvarausten peruutuksiin sekä myyntivoittoihin 43 miljoonaa euroa.

Liiketulosta paransivat toteutetut hinnankorotukset kartongissa ja paperissa, toimitusmäärien kasvu, kustannussäästöt sekä korkeampi sellun hinta. Liiketulosta heikensivät Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon nähden, Husumin investointiseisokki ja Suomen satamalakko. Liiketulokseen sisältyy Sappi-osakkeiden myynnistä saatua myyntivoittoa 8 miljoonaa euroa, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 146 miljoonaa euroa (-267). Nettokorot ja muut rahoituskulut olivat 65 miljoonaa euroa (80), osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista -24 miljoonaa euroa (-16) ja rahoituseriin kirjatut kurssierot -9 miljoonaa euroa (5).

Osakkuusyritysten tuloksiin sisältyy 16 miljoonan euron kertaluonteinen arvonalentumistappio liittyen M-realin omistukseen Myllykoski Paper Oy:ssä. Vertailuvuoden lukuun sisältyy 11 miljoonan euron kertaluonteinen kulu liittyen Myllykoski Paperin Sunila-osakkeiden myyntiin.

Tilikauden tulos ennen veroja oli 48 miljoonaa euroa (-358), osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista 0,09 euroa (-1,02) ja sijoitetun pääoman tuotto 5,7 prosenttia (-8,9). Ilman kertaluonteisia eriä tulos ennen veroja oli 92 miljoonaa euroa (-230), osakekohtainen tulos 0,23 euroa (-0,66) ja sijoitetun pääoman tuotto 7,6 prosenttia
(-4,5).

M-realin omavaraisuusaste joulukuun lopussa oli 32,1 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 83 prosenttia (29,6 % ja 84 %). M-realin tietyissä lainasopimuksissa on asetettu 120 prosentin raja yhtiön nettovelkaantumisasteelle
ja 30 prosentin raja omavaraisuusasteelle. Lainasopimuksissa määritellyllä tavalla laskettu nettovelkaantumisaste vuoden lopussa oli noin 64 prosenttia ja omavaraisuusaste noin 38 prosenttia.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit

Pehmo- ja ruoanlaittopapereita valmistavan Metsä Tissuen liikevaihto oli 938 miljoonaa euroa (890) ja liiketulos ilman kertaeriä 59 miljoonaa euroa (93). Liiketulos sisältäen kertaerät oli 50 miljoonaa euroa (93). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat suuremmat myyntivolyymit (+2 %) sekä valuuttakurssimuutokset ja hinnankorotukset (+3 %). Metsä Tissuen omien tuotemerkkien myynti kasvoi 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja erityisesti Lambin, Katrinin ja Serlan kysyntä kehittyi positiivisesti.

Liiketulokseen vaikuttivat negatiivisesti muun muassa voimakkaasti kohonneet raaka-ainekustannukset. Sellun hinta oli keskimäärin 40 prosenttia korkeampi ja keräyspaperin hinta Keski- ja Itä-Euroopassa jopa kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös poikkeukselliset sääolosuhteet sekä ahtaajien lakko Suomessa että paperityöntekijöiden lakko Ruotsissa vaikeuttivat liiketoimintaa.

Kertaluonteisiin eriin kirjattiin 7 miljoonaa euroa alaskirjauksia ja kuluvarauksia liittyen Puolan kehitysprojektiin ja 2 miljoonaa euroa liittyen Mäntän tehtaan uudelleenjärjestelyihin.

Metsä Tissue julkisti katsausvuoden aikana kaksi strategista kehitysohjelmaa.
Yhtiö osti M-realilta Saksan Dürenin tehtaalta paperikone 5:n ja siihen liittyvää käyttöomaisuutta. Tuotannon ja jalostuksen ollessa lähempänä päämarkkinoita tuotteiden saatavuus paranee ja Saksan nykyisen tehdas- ja jakeluverkoston synergiaedut voidaan hyödyntää. Kauppa mahdollistaa myös uusien tuotteiden ja tuoteryhmien kehittämisen sekä leivin- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnan kasvun.

Toinen kehitysohjelma liittyy Puolan toimintojen tehostamiseen ja vahvistamiseen. Metsä Tissuen tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua ja palvelujen tarjontaa Puolassa.

Ruotsissa sijaitsevalla Pauliströmin tehtaalla otettiin käyttöön kaksi lautasliinoja valmistavaa konetta, jotka yhdessä Saksassa sijaitsevien linjojen kanssa lisäävät toimitusvarmuutta.  Mäntän tehtaan paperikone 10:n uudistusprojekti saatettiin loppuun keväällä. Investointi nosti Lambi-, Serla- ja Katrin-tuotteiden laatua ja paransi tehtaan energiatehokkuutta. Lisäksi Metsä Tissue ilmoitti nostavansa Mäntän tehtaan Away-from-Home-tuotteiden jalostuskapasiteettia tukeakseen Katrin-brändin kasvutavoitteita. Projektin arvioidaan valmistuvan alkuvuoden 2012 aikana.

Johdon palkitseminen

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti joulukuussa johdon uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet Metsäliitto-konsernin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto toteuttamaan konsernin yhteistä strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 perustuu Metsäliitto-konsernin (M-realin järjestelyssä olevien henkilöiden osalta M-real -konsernin) omavaraisuusasteeseen ja sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) sekä liikevoiton (EBIT) kehitykseen. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden rajoitusjakso, jonka aikana osallistuja ei saa siirtää tai myydä osakkeita.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 maksetaan vuonna 2014 osittain
M-real Oyj:n B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Alussa järjestelmän piirissä on 52 henkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ensimmäiseltä ansaintajaksolta vastaavat yhteensä enintään noin 4,7 miljoonaa M-real Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsenet ovat perustaneet Metsäliitto Management Oy -nimisen yhtiön kolmannen neljänneksen aikana. Yhtiön kautta johto on sijoittanut 3 850 000 euroa omia varojaan M-realin B-osakkeisiin. Lisäksi osa yhtiön M-realin B-osakkeisiin tekemistä sijoituksista on rahoitettu Metsäliitto Osuuskunnan elokuussa myöntämällä 15 400 000 euron lainalla. Johto kantaa itse omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Järjestelyn tarkoituksena on kannustaa johtoryhmän jäseniä hankkimaan ja omistamaan M-real Oyj:n B-osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan Metsäliitto-konsernin omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä sekä tukemaan konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Metsäliitto Management Oy on perustettu yksinomaan hallinnoimaan Metsäliitto-konsernin osakepalkitsemisjärjestelyä. Metsäliitto Osuuskunnalla on sopimuksiin perustuva oikeus käyttää määräysvaltaa yhtiössä ja sen päätöksenteossa. Metsäliitto Management Oy:n tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilinpäätökseen järjestelyn alkuhetkestä lukien.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

M-real ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä uuden tulosparannusohjelman vuodelle 2011. Ohjelma keskittyy parantamaan paperiliiketoimintojen kannattavuutta sekä pienentämään kaikkien liiketoiminta-alueiden muuttuvia kustannuksia. Aikaisemmin ilmoitettujen Simpeleen ja Kemin kartonki-investointien tulosparannus sekä Simpeleen erikoispaperituotannon lopettaminen sisältyvät uuteen tulosparannusohjelmaan.

Suunniteltujen toimenpiteiden arvioidaan parantavan M-realin vuosittaista liiketulosta 70 miljoonalla eurolla, täysimääräisenä vuodesta 2012 alkaen. Vuoden 2011 tulosvaikutuksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa.

Metsä-Botnia päätti helmikuussa kehittää Joutsenon sellutehtaan energiantuotantoa ja rakentaa tehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. Laitos korvaa maakaasun käytön tehtaalla, ja tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali.

M-real ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa noin 30 miljoonan euron investointia Äänekosken ja Kyröskosken tehtaiden vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 tonnilla. Suunniteltujen investointien jälkeen vuotuinen tuotantokapasiteetti nousisi Kyröskoskella 190 000 tonniin ja Äänekoskella 240 000 tonniin. Kyröskosken investointi toteutettaisiin vuoden 2011 lopulla ja Äänekosken investointi keväällä 2012.

Riskit ja epävarmuustekijät

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt tulevaisuutta koskevat arviot ja kannanotot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin. Ne sisältävät riskejä ja muita epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat niitä koskevista kannanotoista. Lyhyellä aikavälillä Metsäliitto-konsernin tulokseen vaikuttavat erityisesti lopputuotteiden hinta ja kysyntä, raaka-ainekustannukset, energian hinta sekä euron kurssikehitys.

Metsäliitto-konsernin vuoden 2009 vuosikertomuksessa on laajemmin selostettu yrityksen toimintaan liittyviä riskejä.

Lähiajan näkymät

Puunkäytön konsernin tuotantolaitoksilla arvioidaan vuonna 2011 olevan normaalilla tasolla. Metsäliitto ostaa kaikkia puutavaralajeja kesäkorjuukelpoisista leimikoista ja hankintapuuna tien varteen toimitettuna. Kysyntää on erityisesti koivu- ja mäntykuitupuulle sekä koivutukille. Verohuojennusten päätyttyä puukauppa käynnistynee rauhallisesti.

Puutuotteiden kokonaiskysyntään ei alkaneena vuotena odoteta merkittävää muutosta. Sahatavaran kannattavuuden heikkenemisen vuoksi vuodesta tulee haasteellinen, mutta operatiivisen tuloksen arvioidaan kuitenkin pysyvän vuoden 2010 tasolla.

Vuoden 2011 alussa sellun kysyntä ja tarjonta ovat hyvin tasapainossa. Tuottajien selluvarastot ovat normaalitasolla ja asiakkaiden selluvarastot vaihtelevat normaalin ja alhaisen välillä. Vuoden aikana joitakin aiemmin suljettuja sellutehtaita käynnistyy, mutta varsinaista uutta markkinasellukapasiteettia ei ole tulossa.

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän ja brändimyynnin arvioidaan jatkuvan vahvana. Pysyvänä trendinä on kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus ja vastuullinen kuluttaminen. Kustannuspaineita aiheuttavat sellun ja keräyspaperin korkea hinta, kohonnet energiakustannukset sekä kasvavat välilliset verot.

Kartongin kysyntätilanteen uskotaan jatkuvan hyvänä myös lähikuukausina. M-realin taivekartongin ja lainerin hintataso on Euroopassa tehtyjen korotusten seurauksena yli 10 prosenttia viime vuoden alun tasoa korkeampi.

Päällystämättömän hienopaperin kysyntä vaikuttaa jatkuvan ennallaan. M-real on ilmoittanut Euroopassa päällystämättömän hienopaperin 6–8 prosentin hinnankorotuksista, jotka astuvat voimaan maaliskuussa 2011. Erikoispapereiden kysynnän arvioidaan pysyvän vakaana ja hintatason ennallaan.

Talouden elpymisen merkit alkoivat näkyä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, ja kehitys jatkui vuoden 2010 aikana. Metsäliitto-konsernin vahvasti positiiviseen liiketulokseen vaikuttivat lähes kaikkien tuotteiden nousujohteinen hintakehitys, parantuneesta kysynnästä johtuvat tehtaiden korkeammat käyntiasteet sekä sisäiset tulosparannustoimet.

Metsäliitto-konsernin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä arvioidaan olevan jokseenkin edellisen neljänneksen tasolla.

Osuuskorkoesitys

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt ehdottaa hallintoneuvostolle, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5,5 prosenttia vuodelta 2010 (5,5 prosenttia vuodelta 2009). Lisäosuuspääoma A:lle ehdotettu korko on 5,0 prosenttia (5,0), ja lisäosuuspääoma B:lle ja C:lle ehdotettu korko on 4,5 prosenttia (4,5).

Hallituksen esitys käsitellään maaliskuussa Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostossa, joka puolestaan tekee osuuskoron määrästä esityksen toukokuussa kokoontuvan edustajiston päätettäväksi.

Espoossa 10.2.2011

Metsäliitto-konserni

Hallitus

 

Lisätiedot:

Talousjohtaja Vesa-Pekka Takala, Metsäliitto-konserni, puh. 010 465 4260
Viestintäjohtaja Anne-Mari Achrén, Metsäliitto-konserni, puh. 010 465 4541

Tilintarkastamaton

METSÄLIITTO-KONSERNI

Tilintarkastamaton

Myyntisaamisista ja muista saamisista on siirretty johdannaissaamisten pitkäaikainen osuus pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin (31.12.2009: 2 Me). Osto- ja muista veloista on siirretty johdannaisvelkojen pitkäaikainen osuus pitkäaikaisiin muihin velkoihin (31.12.2009: 19 Me).

 Tilintarkastamaton

                                                                  Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Tilintarkastamaton                                                        

Tilintarkastamaton

SEGMENTIT

Selluteollisuus (Metsä-Botnia) on yhdistelty Metsäliitto-konsernin tilinpäätökseen tytäryrityksenä 8.12.2009 lähtien. Sitä ennen Metsä-Botniasta on yhdistelty suhteellisella yhdistelytavalla 53 prosenttia (M-real 30 % ja Metsäliitto Osuuskunta 23 %).

Tilintarkastamaton

Muu toiminta sisältää mm. Metsäliiton konsernipalvelut, Metsäliitto Osuuskunnan holding-toiminnan, Metsäliitto Management Oy:n sekä osuuden Vapo Oy:n liiketoiminnasta (49,9 %) 24.6.2009 asti.

EBITDA = Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia

Tilintarkastamaton

Tilintarkastamaton

Hankitut liiketoiminnot

Metsäliiton Puutuoteteollisuus kasvatti 30.11.2010 omistustaan Kumpuniemen Voima Oy:ssä 33,33 prosentista 53,97 prosenttiin saaden määräysvallan. Kumpuniemen Voima Oy tuottaa puupolttoaineilla sähköä ja lämpöä Puutuoteteollisuuden Suolahden vaneritehtaalle ja taajamaan. Aiemmin omistettu osuus on arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Oy Metsä-Botnia Ab:n tytäryritys osti Italian agentin liiketoiminnan 31.8.2010.

Johto arvioi, että Kumpuniemen Voima Oy:n sekä Italian agentin liiketoiminnan vaikutus Metsäliitto-konsernin liikevaihtoon tai liiketulokseen 1.1.-31.12.2010 olisi ollut vähäinen, jos hankinnat olisivat toteutuneet 1.1.2010.

 Liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistettujen asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Muiden erien osalta kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja.

Tilintarkastamaton

Myytävänä olevat omaisuuserät sisältävät 2010 osan vuonna 2009 lopetetun Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan vanhoista laitteista ja 2009 Metsäliiton Puutuoteteollisuuden Romaniassa sijaitsevan rimalevytehtaan aineellisen käyttöomaisuuden.

Poistot ja arvonalentumiset sisältävät 5 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen Puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. Lisäksi kirjattiin 4 miljoonan euron arvonalentuminen Puutuoteteollisuuden Karihaaran sahalla.

Poistot ja arvonalentumiset sisältävät lisäksi M-realin Kankaan paperitehtaan paperikone kahden sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan sekä M-realin Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruuttamisen perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä Tissuelle. Lisäksi poistot ja arvonalentumiset sisältävät 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office Papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin Speciality Papers –liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. Lisäksi kirjattiin 15 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Market Pulp and Energy -liiketoiminnassa Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Consumer Packaging -liiketoiminnassa liittyen Simpeleen paperikoneen sulkemiseen. 

Lisäksi Poistot ja arvonalentumiset sisältävät Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuuskauppaan sekä Metsä Tissuen Puolan-toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän 4 miljoonan euron alaskirjauksen.

Tilintarkastamaton

Avoimien johdannaissopimusten käypä arvo laskettuna markkinahintaan oli joulukuun lopussa -20 miljoonaa euroa (2009: -28 Me). Avoimien sopimusten bruttomäärä sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä on yhteensä 522 miljoonaa euroa (2009: 537 Me).

Tilinpäätösperiaatteet

Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 -standardin Osavuosikatsaukset sekä Metsäliitto-konsernin vuoden 2009 vuosikertomuksessa esitettyjen laadintaperiaatteiden mukaan.