Metsäliitto tänään 70 vuotta - monumentti Tapiolaan ja lahjoitus metsäkulttuurille
Metsäliitto tänään 70 vuotta - monumentti Tapiolaan ja lahjoitus metsäkulttuurille
Suomalaisten metsänomistajien perustama Metsäliitto Osuuskunta täyttää 70 vuotta tänään 23. päivänä tammikuuta 2004. Vuonna 1934 hyväksyttiin Helsingissä merkittävä asiakirja, kun Metsäliitto, tuolloin osakeyhtiömuotoisena, merkittiin kaupparekisteriin. Merkkipäivää Metsäliitossa vietetään pitkälti työn parissa. Pääkonttorin edustalla Espoossa paljastettiin kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä monumentti Maan voima, jonka on tilannut Kiinteistö Oy Metsätapiola, taustavoimanaan yhtiön osakkaat Metsäliitto ja tänä vuonna 35 vuotta täyttävä Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Juhlapuheen piti Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Arimo Uusitalo. Alue- ja piirikonttoreissa kautta maan Metsäliitolla on avoimet ovet. Hallintoneuvosto piti puheenjohtajansa Runar Lillandtin johdolla Espoossa juhlakokouksen, ja sen yhteydessä lahjoitettiin 10 000 euroa Suomen Kulttuurirahaston yhteydessä olevalle Ilmari Kalkkisen rahastolle. Kalkkinen oli Metsäliiton syntysanojen lausuja ja ensimmäinen toimitusjohtaja. Suomalaiset metsänomistajat olivat 1930-luvun alkuun saakka saaneet tottua siihen, että heidän puutavaransa kysyntä ja siitä saatu hinta vaihteli suuresti. Vuoden 1934 alussa aika oli kypsynyt oman yhtiön perustamiselle. Metsäliiton synty merkitsi välittömästi sitä, että metsänomistajat saivat yhteisen myyntiorganisaationsa avulla puunsa parempaan hintaan ja myös helpommin kaupaksi. Ensimmäinen, runsaan 120 000 kuutiometrin suurkauppa pyöreää puutavaraa Ranskaan tehtiin samana vuonna, ja uusi yhtiö sai hyvän alkusysäyksen sekä tuhansien metsänomistajien varauksettoman tuen. ”Päätös oli varsin kaukonäköinen. Tuskin perustajat osasivat itsekään kuvitella, millaisiin mittasuhteisiin heidän yrityksensä tulee joskus kehittymään”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Arimo Uusitalo. Toinen merkittävä virstanpylväs oli Metsäliiton muodostaminen osuuskunnaksi 1947. Osakeyhtiömuoto olikin itse asiassa välivaihe, ja vasta osuuskuntamuotoinen omistus koettiin laajalti hyväksytyksi. Omaan yritykseen haluttiin sitoutua ja sen pääomia haluttiin vahvistaa. Kolmas merkittävä hetki metsäliittolaisessa historiassa oli tarttuminen teolliseen toimintaan. Suuri askel oli runsaat 50 vuotta sitten Äänekosken tehtaiden osto. ”Tähän tapahtumaan liittyi paljon dramatiikkaa ja jopa riskinottoa, josta jälkipolvet ovat saaneet kuulla värikkäitä kertomuksia myös silloisilta mukanaolijoilta”, sanoi maanviljelysneuvos Uusitalo. Yksi heistä oli äskettäin 95 vuotta täyttänyt Metsäliiton silloinen metsäjohtaja metsäneuvos Viljo Kytölä. Espoon Tapiolasta tuli Metsäliiton pääkonttorin kotipaikka 1975, lähes 30 vuotta sitten. Metsäliitto-Yhtymän emoyrityksen ja tärkeimpien tytäryhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat siellä ja pian kohoaa läheisyyteen myös Finnforestin uusi puurakenteinen pääkonttori. Tässä paljolti suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä edustavassa keskittymässä - Metsäliitto-Yhtymässä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa - on tällä hetkellä töissä 845 ihmistä Metsäliitto on maan suurin puunhankkija yksityismetsistä. Vuodessa ostetaan puuta noin 17 miljoonaa kuutiometriä. Monumentti pääkonttorin edustalle Merkkivuoden kunniaksi Kiinteistö Oy Metsätapiola tilasi kolme vuotta sitten pääkonttorikiinteistön edustalle monumentin, joka päätettiin paljastaa Metsäliiton 70-vuotissyntymäpäivänä ja samalla juhlistaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 35-vuotista taivalta. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan opastuksella toimikunta päätyi kutsumaan tähän työhön kuvanveistäjä Ari Laitilan. Ari Laitila on tullut tunnetuksi taitavana kivenveistäjänä. Hänen tekemänsä muistomerkit vanhoilla rajan takana olevilla taistelupaikoilla ovat kiinnittäneet runsaasti asiantuntijoidenkin huomiota. Uusin työ on ollut kuitenkin Ari Laitilalle tähänastisen uran suurin haaste. Hän hankki teoksen raaka-aineeksi yli 40 tonnia Ristijärven tummaa graniittia, josta syntyivät teoksen kaksi voimakasta, luonnonläheistä aihetta. Keskelle, ikään kuin pitämään teoksen tasapainossa, Laitila veisti taitavasti liimapuisen pylvään käyttäen Finnforestin Hartolan tehtaan kuusipuista materiaalia. Tervattuna se muistuttaa meitä Suomen metsäteollisuuden syntyhistoriasta, tervan viennistä kaksi sataa vuotta sitten. Monumentti kuvaa suomalaisten luonnon peruselementtejä, jossa Laitilan graniittiin veistämät kuusifiguurit väreilevät vedessä. Patsastoimikunta päätti ristiä sen MAAN VOIMAKSI. Lisätiedot Viestintäjohtaja Pekka Kivelä, puh. 0500 500 928