METSO sinetöi suojelupäätöksen

Report this content

Metsänomistaja Arvo Kumpulainen suojeli vuosia vaalimansa vanhan metsän METSO-ohjelman kautta.


Liki kolmeenkymmeneen metriin kurottavat kuuset huojuvat rauhallisesti Viitasaaren pohjoispuolella Keitele-järven rantamaisemissa. Syksyisen pirteissä väreissään kuusikkoa koristavat siellä täällä suuret haavat ja koivut koloineen ja kääpineen.

- Metsää ei ole käsitelty yli viiteenkymmeneen vuoteen. Puut ovat pitkästi yli sata vuotta vanhoja, kuvailee metsänomistaja Arvo Kumpulainen (73).


Korvaus kantohintojen mukaan

Kumpulainen ei epäillyt tarttua tilaisuuteen kuultuaan mahdollisuudesta suojella 3,2 hehtaarin kuvio METSO-ohjelman kautta.

- Olin jo mielessäni päättänyt suojella alueen, mutta METSO-ohjelman myötä päätös sinetöityi. Nyt puusto kuuluu valtiolle ja maapohja edelleen minulle.

Puustoa suojellulla alueella on yli 500 kuutiota hehtaarilla. Ainespuun lisäksi metsässä on paljon lahopuuta. Kumpulainen sai puustosta asiallisen kantohintojen perusteella määräytyneen korvauksen, joka on metsänomistajalle verotonta tuloa.

- Asia laitettiin ELY-keskukseen vireille viime vuoden lopulla. Kesäkuussa paperit oli käsitelty ja korvaus maksettu. Nyt metsä odottelee vain suojelualueen merkintöjä.


Liito-orava ylpeyden aiheena

METSO-ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat eliölajien elinympäristöinä arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristöjä Suomessa on arvioitu olevan kymmenen.

Runsaan lahopuuston ja luonnontilaisuuden lisäksi Kumpulaisen kohteen suojeluarvoa lisäsivät Keitele-järven läheisyys sekä vanhojen metsien eläinlajisto.

- Liito-oravan lisäksi täällä asustaa ainakin huuhkaja, kanahaukka ja palokärki, kuvailee Kumpulainen tyytyväisenä.

Suojelualueen ulkopuolella hän on hoitanut metsiään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.

- Tila oli 1960-luvun alussa heikossa kunnossa. Kasvu oli vain 100 kuutiota vuodessa, mutta nyt se on jo 400 kuutiota, vaikka tilalta on hakattu yli 10 000 kuutiota puuta, kertoo juuri Metsä Groupin Metsäverkko -palvelun käyttöönottanut metsänomistaja.


Pysyvästi tai määräajaksi

Kumpulainen halusi metsänsä pysyvään suojeluun, mutta METSO tarjoaa mahdollisuuden myös määräaikaiseen suojeluun.

- Metsän monimuotoisuutta voi suojella määräaikaisesti vähintään kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen metsänomistaja voi päättää itse kohteen jatkokäytöstä. Myös kohteen hoidosta voi saada valtiolta korvausta, metsäasiantuntija Markku Paananen Metsä Groupin Viitasaaren hankintapiiriltä kertoo.

METSO-ohjelmasta kiinnostuneet metsänomistajat saavat lisätietoa paikalliselta Metsä Groupin metsäasiantuntijalta.

- Usein metsänomistajan tärkeäksi kokema kohde on arvokas myös luonnon monimuotoisuudelle. Me neuvomme asiassa mielellämme eteenpäin, kannustaa Paananen.

Tilaa