Nuori kasvatusmetsä kasvukuntoon yhdistelmäkorjuulla

Report this content
15.6.2010

Metsäliitto ottaa vaiheittain käyttöön kuitu- ja energiapuun samanaikaisen
korjuun metsien ensiharvennuksissa. Menetelmän ansiosta metsänomistaja saa
kasvatusmetsänsä kasvukuntoon tehokkaasti ja voi samalla myydä pientä
puuraaka-ainetta aiempaa enemmän. 

Metsäliitto on puolentoista vuoden ajan kehittänyt uudenlaista harvennusmetsien
korjuutapaa. Kehitystyön tavoitteina on ollut mm. lisätä pienirunkoisten
ensiharvennusten korjuun raaka-ainekertymää, varmistaa hyvä korjuujälki ja
välttää metsän ravinnehävikkiä. 

Uusi ensiharvennusten korjuumenetelmä perustuu puunrunkojen joukkokäsittelyyn.
Joukkokäsittelykouralla varustettu hakkuukone karsii ja katkoo
pieniläpimittaiset puut nipussa, jolloin työn tuottavuus paranee merkittävästi.
Metsänomistajan eduksi koituu se, että yhdistelmäkorjuussa saadaan normaalia
kuitupuuta pienempää runkopuuta raaka-aineeksi noin 10 prosenttia enemmän
perinteisen ensiharvennuksen kuitupuun määrään verrattuna. 

Metsäliitto maksaa saman kantohinnan kuitupuusta ja energiarangasta. Menetelmän
käyttöönoton on mahdollistanut kuormainvaakamittaus, jossa puun mittaus
perustuu painoon. 

- Yhdistelmäkorjuussa järeimmät osat ohjataan sellun valmistukseen ja pienet,
sellunvalmistukseen soveltumattomat osat energiantuotantoon, kertoo Metsäliiton
puunhankinnan hankintajohtaja Olli Laitinen. 

Kun myös puiden latvaosat karsitaan, metsään jäävät sekä oksat että neulaset.
Oksilla suojataan metsätöissä syntyvien ajourien maanpintaa. Neulaset
puolestaan on hyvä jättää metsään erityisesti karuilla kasvupaikoilla, sillä
niissä on valtaosa puun ravinteista. 

Vaatimukset korjuujäljelle ovat yhdistelmäkorjuussa samat kuin kaikilla
Metsäliiton työmailla. - Noudatamme hakkuissa metsäsertifioinnin ja
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suosituksia, Laitinen kertoo. 

Yhdistelmäkorjuun käyttöönotto etenee sitä mukaa kun Metsäliitolle töitä
tekevät yrittäjät hankkivat tarpeelliset lisälaitteet ja ohjelmat
hakkuukoneisiinsa. Tällaisia koneita on jo jokaisessa Metsäliiton
hankintaryhmässä, ja niiden määrä kasvaa ripeästi. 

Tilaa