Puuston ravinnetarpeet otetaan huomioon metsäenergian korjuussa
Metsäenergialla on kova kysyntä: ostamme latvusmassaa, kantoja soveltuvilta kohteilta sekä energiarankaa pysty- ja hankintakauppoina. Metsä Group vaalii omistajajäsenten metsäomaisuutta mahdollisimman hyvin myös energiapuun korjuussa.
”Metsä Group on ollut edelläkävijä metsäenergian hankinnassa. Olemme alusta alkaen kiinnittäneet huomiota sen korjuuseen, jotta mahdollinen ravinnehävikki minimoidaan”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo sanoo. ”Kohteen valinta on tärkeä, samoin työtavat. Uudistustyömaalle latvusmassasta pyritään jättämään noin kolmannes. Tämä varmistetaan kuivattamalla latvusmassa ensin leimikolla, jolloin ravinteikkaimmat osat – lehdet ja neulaset – jäävät ravinnoksi metsään.”
Rankatyömailla kasvatettavan puuston ravinnetarpeet otetaan tarkasti huomioon. ”Energiarankaa korjaamme pääsääntöisesti niin, että puu karsitaan metsässä, jolloin latvus- ja oksamassa jää ravinteiksi. Kokopuuna rankaa korjataan jonkun verran lähinnä turvemailla”, Soimasuo selvittää.
Kokopuukorjuussakin puut yleensä kuivatetaan palstalla, samoin ennakkoraivauksessa raivattu puusto jätetään kasvatettavan puuston ravinteiksi. ”Turvemailla terveyslannoitus, esimerkiksi tuhkalannoitus, on monin paikoin kuitenkin tarpeen puuston kiertoajan kuluessa, sillä turve sisältää niukasti puuston tarvitsemaa fosforia ja kalia.”
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koordinoinut uudistushakkuiden luonnonhoidon laadun tarkastuksia vuodesta 1995 saakka. Viime vuosina uudistusleimikoilla on tarkastettu myös metsäenergian korjuun onnistumista ja kiinnitetty huomiota kohdevalintaan, vesiensuojeluun sekä leimikolle jäävän latvusmassan ja työmaiden säästökantojen määrään.
Soimasuo on tyytyväinen metsäenergian korjuun tuloksiin Metsä Groupin työmailla. ”Tulosten mukaan 96 prosenttia tarkastuksessa mukana olleista työmaista oli korjuujäljeltään hyviä. Asioiden jatkuva esillä pitäminen tuottaa tulosta, korjuujälkeä voi aina parantaa”, hän painottaa.