Työtä riistaeläinten elinolojen parantamiseksi
Metsä Group on ollut mukana Riistaa reunoilta -hankkeessa, jossa on kehitetty metsien vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa paremmin riistaeläinten elinoloja suosivaksi.
Kahden vuoden aikana luotiin ohjeet vaihettumisvyöhykkeiden hoitoon, pilotoitiin luonnonhoitoa, tuotettiin koulutusmateriaalia ja edistettiin luonnonhoidon kustannustehokkuutta virkistyskäyttömahdollisuuksien kytköksien kautta.
Vaihettumisvyöhyke on kahden erilaisen ekosysteemin reuna- eli vaihettumisvyöhyke, jossa on molempien alueiden piirteitä. Vyöhykkeet ovat pääsääntöisesti monimuotoisempia alueita kuin niihin rajautuvat ekosysteemit, koska niiden kasvi- ja eläinlajisto rakentuu molempien ekosysteemien lajeista.
Vaihettumisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi metsään rajautuvien peltojen ja vesistöjen reunavyöhykkeet ja avosoiden laiteet. Ne tarjoavat elintärkeää suojaa ja ravintoa erityisesti metsäkanalinnuille.
Metsänomistajien erilaiset tavoitteet huomioon
”Metsä Group lähti mukaan hankkeeseen kehittämään metsätalouden käytäntöjä, jotta voimme entistä paremmin omassa toiminnassamme ottaa huomioon metsäomistajien erilaisia tavoitteita metsänhoidossa. Hankkeessa on myös mietitty, millaisia mahdollisuuksia tuore metsälakiuudistus tuo riistalajien kannalta esimerkiksi suoelinympäristöissä”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo kertoo.
”Reuna-alueiden hoidolla voidaan helposti ottaa huomioon yleisemminkin vaihettumisvyöhykkeellä elävän lajiston erityispiirteitä. Esimerkiksi peltojen reunoilla on usein ympäristöstään poikkeava monipuolinen lajisto, jota voidaan metsätalouden toimissa helposti ylläpitää esimerkiksi lehtipuuta, pensaistoa ja mosaiikkimaista puustoasentoa suosimalla.”
Soimasuo sanoo, että vaihettumisvyöhykkeiden hoidolla voidaan saavuttaa suuret hyödyt riistalle ja muulle eliöstölle sekä monimuotoisuudelle varsin pienillä kustannuksilla. ”Samalla edistetään vesiensuojelua ja maisemanhoitoa.”
Työ jatkuu
Riistaa reunoilta oli Suomen riistakeskuksen koordinoima, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn yhteistoimintahanke, jossa oli mukana laaja valtakunnallinen yhteistyöverkosto. Hankkeen käytännön toteutuksessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolla oli merkittävä rooli, ja ympäristöministeriö rahoitti sitä METSOn kautta.
Yhteistyöverkostoon kuuluivat Metsä Groupin ja Tapion lisäksi Metsähallitus, Suomen metsäkeskuksen alueyksiköitä, Länsi-Suomen metsänomistajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä joukko yksityisiä maanomistajia ja Kokkolan kaupunki.
”Muita METSO-hankkeita, joissa Metsä Group on ollut mukana, ovat ”Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana” sekä Keski-Suomessa luotu ”Männikkömetsät ja rantojen raidat” -verkosto, jonka tavoitteena on suojella toisiinsa kytkeytyvä luontokokonaisuuksia vapaaehtoisen suojelun ja luonnonhoidon keinoin sekä edistää luontomatkailua alueella”, Soimasuo kertoo. Valtioneuvosto teki 5. kesäkuuta periaatepäätöksen METSOn jatkamisesta vuoteen 2025 saakka.
Työ riistaeläinten elinolosuhteiden parantamiseksi jatkuu Askel riistametsään -hankkeessa, jossa riistaystävällistä metsänhoitoa viedään laajemmin käytännön toimintaan.
Lue lisää vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta