Uusi metsänhoitopäällikkö aloitti työnsä

Report this content

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juho Rantala aloitti huhtikuussa Metsä Groupin metsänhoitopäällikkönä toimipaikkanaan Tampere. Hän pääsee nyt soveltamaan tutkimiaan asioita käytäntöön.


Juho Rantala oli 11 vuotta tutkijana Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusyksikössä, joka on erikoistunut viljelymetsätalouden tutkimukseen ja kehittämistyöhön. ”Tutkin muun muassa metsänhoidon teknologiaa ja johdin professorina saman aihepiirin tutkimusohjelmaa ja tutkijaryhmää.”

”Keskeisiä tutkimusteemoja olivat metsänhoitotöiden koneellistaminen, metsätalouden palvelutuotannon kehittäminen sekä metsänhoitoketjun kustannusten ja kannattavuuden hallinta. Nämä asiat ovat keskeisiä myös uudessa työssäni.”

Metsä Groupissa on laajennettu voimakkaasti metsänhoitopalveluja. Rantalan mukaan nyt on tärkeää, että ne palvelut, joita metsänomistajille myydään ja toteutetaan, vastaavat odotuksia ja annettuja lupauksia.

”Vastaan toimihenkilöiden metsänhoidollisesta ammattiosaamisesta, ja sitä kauttahan varmistetaan myös palveluiden laatu. Laadunhallinta on tärkeää sekä palveluiden kehittämisen että asiakastyytyväisyyden kannalta.”

”Metsänomistajien palvelukokemuksessa on edelleen kehittämistarpeita, ja ne korostuvat metsänomistajakunnan muuttuessa. Pidän tärkeänä, että metsänomistaja on tietoinen metsissään toteutettavien töiden tilanteesta ja myös lopputuloksesta. Laadunhallinnan pitää perustua yhtenäisten, läpinäkyvien ja luotettavien menetelmien käyttöön.”


Metsänomistajakunnan rakennemuutos huomioon

Metsänhoidon tämänhetkiset päälinjat kumpuavat Rantalan mukaan yleisistä kehitystrendeistä eli metsänomistajakunnan rakennemuutoksesta ja metsätalouden työvoimakysymyksistä. Metsänomistajien joukossa on entistä enemmän niitä, jotka eivät asu metsiensä läheisyydessä ja jotka eivät ehdi, halua tai osaa itse hoitaa metsiään. Metsänomistajien omatoimisuuden väheneminen johtaa siihen, että metsänhoitopalveluita tarvitaan yhä enemmän. Palvelut pitää lisäksi tuottaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

”Myös Metsä Groupissa on lähdettävä selvittämään metsänhoidon koneellistamismahdollisuuksia, jotta pienemmällä ihmistyövoimalla pystytään tekemään metsässä sama työmäärä kuin nyt ja jatkossa vielä enemmänkin. Koneellistaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan sen toteuttamisen reunaehtoina on laadun ja kustannustehokkuuden lisäksi asiakkaidemme palvelukokemuksen parantaminen.”

Rantala painottaa sitä, että metsänhoitopalvelujen kehittämisessä myös ympäristöasiat otetaan huomioon. Ne ovat aina osa palvelujen tuottamista. ”Kun metsänomistaja käyttää palveluitamme, hänellä pitää olla tunne siitä, että metsäomaisuutta hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.”

Tilaa