Varhaisperkaus parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta
Varhaisperkaus on tärkeä vaihe taimikon kasvun ylläpitämisessä ja puuston kasvatuksen kustannusten hallinnassa. Hoidetuissa taimikoissa ensiharvennus päästään tekemään 2–3 vuotta aikaisemmin, ja puun kertymä niistä on suurempi kuin hoitamattomissa metsiköissä.
Taimikon varhaisperkauksella varmistetaan kasvatettavan puuston alkukehitys ja se, etteivät metsänuudistamiseen sijoitetut rahat mene hukkaan. ”Taimikonhoito on sitä kannattavampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään. Jos perkaus siirtyy, kustannukset nousevat noin 10 prosenttia vuodessa”, metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo.
Jo vähäinenkin kilpaileva lehtipuukasvillisuus haittaa havupuiden kasvua, kun valon, veden ja ravinteiden saanti heikkenee. Paras ajankohta varhaisperkaukselle on silloin, kun havupuun taimet ovat noin yhden metrin mittaisia eli 4–6 vuotta metsänviljelyn jälkeen.
Rantalan mukaan kaksi oikeaan aikaan tehtyä taimikonhoitoa on taloudellisesti kannattavampi taktiikka kuin kerran tehty. ”Kaksi hoitokertaa ei maksa juuri sen enempää kuin yksi myöhässä tehty, sillä kustannukset nousevat perattavan puuston järeytyessä. Lisäksi voitetaan taimikon kasvussa. Hoidetuissa taimikoissa ensiharvennus päästään tekemään 2–3 vuotta aikaisemmin, ja myös puun kertymä niistä on suurempi kuin hoitamattomissa metsiköissä.”
”Taimikon tilasta saa parhaan kuvan näin kesäaikaan, kun puissa on lehdet. Kun vilkkain metsänviljelykausi on päättymässä, Metsä Groupin omia ammattilaisia ja sopimusyrittäjiä on tarjolla taimikonhoitoon. Työmaalle heidät saa ottamalla yhteyttä paikalliseen metsäasiantuntijaan.”
Rantala painottaa sitä, että taimikoiden hoitamattomuus on kaikkein huonoin vaihtoehto. ”Vaikka puuston kasvun voisikin elvyttää, hoitamattomuuden takia menetettyä kasvua ei saa takaisin”, hän sanoo ja lisää, että 80–90 prosentissa havupuutaimikoista varhaisperkaus tarvitaan.