Yhä useammille turvemaille päästään puunkorjuutöihin ympäri vuoden
8.11.2010
Yhä useammalla metsänomistajalla on mahdollisuus saada puunmyyntituloja, kun turvemetsiin päästään paremmin ympäri vuoden. Metsäliitto on lisännyt ympärivuotisen puunkorjuun edellytyksiä kehittämällä mm. entistä paremmin turvemaille soveltuvaa korjuukoneistoa ja -menetelmiä. Venäjän tuontipuutullien myötä Suomeen päätyvän kuitupuun määrä on vähentynyt. Suomen turvemaiden metsissä on kuitenkin runsaasti kuitupuuvaroja ja metsänhoito- ja korjuutöitä riittää. Lyhyen talven aikana ei puuta ehditä korjata kaikilta turvemailta ja sulan maan aikana turvemaan kantavuus on heikko. Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan turvemailla on noin viidesosa Suomen hakkuumahdollisuuksista, mutta siitä hyödynnetään vain alle puolet. Turvemaille pitäisikin päästä joustavammin ympäri vuoden esimerkiksi siitä syystä, että puuston jatkokehityksen kannalta on olennaista, että harvennukset tulevat tehdyksi ajallaan. Yhteistyöprojektin tuloksena laadukasta palvelua Metsäliitto on pyrkinyt jo muutaman vuoden ajan löytämään turvemaiden puunkorjuuseen ja metsänhoito- ja parannustöihin uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden, konevalmistajien ja korjuuyrittäjien kanssa. Turvemaasavotta-projektin tavoitteena on ollut turvemaiden hakkuumahdollisuuksien laajempi ympärivuotinen hyödyntämien. - Parasta kehitystyön antia on, että pystymme nyt tarjoamaan metsänomistajille entistä laadukkaampaa palvelua turvemaiden puunkorjuuseen ja useammat metsänomistajat pääsevät nauttimaan turvemetsien puunmyyntituloista, kiteyttää Metsäliiton kehittämispäällikkö Risto Lilleberg kehitystyön tuloksia. Eritoten korjuukoneiden kulkukelpoisuutta turvemaastossa on pystytty parantamaan. Kantavuutta on saatu lisää kehittämällä mm. koneiden telavarustusta vastaamaan turvemaan vaatimuksia - Nyt päästään myös sellaisiin turvemetsiin, jonne ei ole ennen päästy sulan maan aikaan. Ehdimme useamman metsänomistajan metsiin ja toisaalta korjuuyrittäjille riittää tasaisemmin töitä ympäri vuoden, selostaa Lilleberg. Korjuujälki on Metsäliitolle kunnia-asia Kehitystyön tuloksena turvemaille on luotu puunostoon esimerkiksi korjuukelpoisuusluokittelu, ja Metsäliitto on kehittänyt turvemaille kriteerejä korjuujäljen seurantaan yhteistyössä Tapion kanssa. - Tavoitteena on ollut myös parantaa turvemailla korjuujälkeä, mikä on metsänomistajalle ja yhtälailla meille tärkeä asia, lisää Lilleberg. - Metsänomistajan kannattaa hyödyntää Metsäliiton yhteyshenkilöiden asiantuntemusta turvemetsäasioissa. Metsänhoito- ja metsänparannustyöt on hoidettava kuntoon ajallaan, jotta metsänomistaja pääsee hyötymään metsiensä tuotosta. Metsäliitolla on myös hyviä kokemuksia esimerkiksi turvemetsien kunnostuksesta, muistuttaa Lilleberg.