Asuntoja kotkapariskunnille!

Näin toukokuun nurkilla maakotkan pesillä eletään ratkaisevia aikoja. Pienet untuvikot kuoriutuvat millä hetkellä hyvänsä. Vihreä vyöhyke Life -projektissa tunnelmat ovat lähes yhtä jännittyneet kuin kotkavanhemmilla. Ovatkohan Suomussalmen luonnonsuojelualueiden petäjiin nostetut tekopesät saaneet jo ensimmäiset asukkinsa?

Maakotka on lintudirektiivin I-liitteen laji, joka on Suomen uhanalaisluokituksessa määritelty valtakunnallisesti vaarantuneeksi. Suomussalmen erämaiden yllä kotkia liitelee silloin tällöin, mutta pesinnät ovat harvinaisia. ”Kesällä 2007 löytyi Suomussalmelta ensimmäinen kotkan pesintä yli neljäänkymmeneen vuoteen”, kertoo Pekka Helo, vuodesta 1965 lähtien Kainuun maakotkakantaa seurannut luonnonvalokuvaaja ja Metsähallituksen kotkanpesätarkastaja. ”Aiemmin olen nähnyt alueella vain tyhjiiä pesiä”, hän jatkaa.

Euroopan Unionin LIFE Luonto -rahaston tukemassa Vihreä vyöhyke Life -projektissa (2004–2008) ennallistettiin metsiä ja soita Natura 2000 -luonnonsuojelualueilla ja tutkittiin ennallistamisen vaikutuksia. Projektiin kuului myös kotkan pesinnän turvaaminen. Projektissa rakennettujen tekopesien toivotaan innostavan Suomussalmella kaartelevat kotkat pesimäpuuhiin. Pääarkkitehtina pesien valmistuksessa toimi Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys (KLY). Urakka alkoi syksyllä 2007, jolloin Metsähallituksen metsätalouden kanssa selvitettiin pesien mahdolliset sijoituspaikat. Maakotka ei kestä häirintää pesimäaikana, joten pesät oli vietävä suojelualueiden rauhallisimpiin osiin, riittävän kauaksi metsätalousmailta. ”Kun passelit paikat olivat löytyneet, kiersi Pekka Helo tarkastamassa ne. Jotkut valituista kohteista osoittautuivat liian rikkonaisiksi ja sopivat pesäpuut olivat kortilla. Näin ollen alkuperäisiä sijoituspaikkoja jouduttiin usein muuttamaan”, kertoo pesänrakennuspuuhissa mukana ollut KLY:n puheenjohtaja Juha Huttunen. Lopulta jokaiselle pesälle löytyi kuitenkin petäjänsä ja itse rakennusurakka saattoi alkaa. ”Pesälava kasattiin maastossa, tulevan pesäpuun katveessa. Kun rakennelma oli valmis, kipusi yksi talkoolaisista puuhun ja valmisteli pesälavan paikan katkomalla liiat oksat pois tieltä. Tämän jälkeen lava hinattiin ylös ja naulattiin tukipuilla kiinni puun runkoon. Lopuksi lavalle aseteltiin kunnon kerros havuja ja oksia, joiden kasaamista paikalle osuva kotka sitten jatkaa”, Juha Huttunen selvittää pesänrakennuksen vaiheita.

Vihreä vyöhyke Life -projektissa valmistetut kotkan tekopesät eivät suinkaan ole Kainuun ensimmäisiä tekopesiä. Metsähallitus sijoitti jo 1990-luvun alussa Kainuun puistoalueelle viisi tekopesää. Nykyisin yhdessä pesistä asustelee merikotkapariskunta ja toisessa kalasääskiperhe. ”Tekopesät kelpaavat myös lapinpöllölle, kanahaukalle ja hiirihaukalle”, kertoo Pekka Helo.

Pesien valvonnasta ja tarkastuksista huolehtii Metsähallitus. Toivottavasti heinä-elokuun vaihteessa Suomussalmen luonnonsuojelualueilta lentoon lehahtaa uusi uljas kotkasukupolvi.

Lisätietoja:
- Projektikoordinaattori Hannele Kytö, puh. 040 718 8468, Vihreä vyöhyke Life-projekti, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Kuusamo
- Kotkanpesätarkastaja, luonnonvalokuvaaja Pekka Helo, puh. 050 361 4041
- KLY:n puheenjohtaja Juha Huttunen, puh. 0500 240 169