Aulangon näkötornista on päästy ihailemaan kansallismaisemaa jo 100 vuotta - Ministeri Anttila toivoi juhlapuheessa metsien monikäyttöä
Tiedote, julkaisuvapaa la 11.8.2007 klo 18.30
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi juhlapuheessaan Aulangon näkötornin 100-vuotisjuhlassa, että Aulangon puistometsä on ollut Suomen pioneeri luonnonsuojelullisten arvojen, virkistyskäytön ja matkailun yhdistämisessä perustamisestaan lähtien. Samanlaista moniarvoista otetta tarvitaan koko Suomen metsien käytölle.
-Hyvää yhteistyötä tulee edelleen syventää ja kehittää ajan tarpeita seuraten ja eri elinkeinoja toinen toistaan kunnioittaen. Yhteistyölle perustaa luo se, että nähdään kokonaisuus yli yksittäisten elinkeinojen ja luonnonkäyttömuotojen, ministeri Anttila sanoi. Useiden elinkeinojen harjoittaminen samoilla seuduilla luo Anttilan mukaan vakautta yhteiskuntarakenteeseen
Lauantaina 11.8. juhlittiin Hämeenlinnan Aulangon puistometsän näkötornin 100-vuotisjuhlaa. Aulangonvuoren näkötornista avautuva kansallismaisema houkuttelee vuosittain noin 90 000 kävijää ja koko puistometsä peräti 400 000. Kansallismaiseman kerrotaan innoittaneen itse Jean Sibeliusta Finlandian säveltämisessä.
Nykyisen Aulangon historia yltää yli sadan vuoden päähän. Puiston perusti eversti Hugo Standertskjöld 1880-luvulla. Kesähuvilansa rakennustöiden lisäksi eversti halusi muokata lähimaastoistaan englantilaistyylisen kartanopuiston. Waldemar Aspelinin suunnittelema 33-metrinen graniittinen näkötorni rakennettiin vuonna 1907 samalle kohdalle kuin missä tiedettiin aikoinaan sijainneen muinaisen linnan. Perheetön eversti Standertskjöld myi Aulangon Hämeenlinnan kaupungille. Ennen siirtymistä nykyiselle hoitajalleen Metsähallitukselle vuonna 2002 Aulankoa hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.
Puistoalue on ollut perustajansa eversti Standertskjöldin perintönä kaikille avoin virkistysalue yli sadan vuoden ajan. Se on siis edelläkävijä matkailuelinkeinon ja erityisesti luontomatkailun kehittämiselle. Muun muassa Metsäntutkimuslaitos on tehnyt pitkään tutkimusta metsien virkistyskäytön ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa.
Eri elinkeinojen harjoittamisen yhteensovittamisessa erityisesti Metsähallituksella valtion maa- ja vesialueiden hallinnoijana on ministeri Anttilan mukaan suuri rooli. Metsähallituksen vahvuuksia suuren luonnonvaraomaisuuden hallinnassa ovat mahdollisuus kokonaisuuksien tarkasteluun ja näin ollen monitavoitteinen suunnittelu ja päätöksenteko.
-Se, että yhden ja saman liikelaitoksen hallinnassa on laaja kirjo ja suuret pinta-alat erilaisia alueita, edistää valtion luonnonvarojen monimuotoista käyttöä, Anttila totesi.
Suojelualueet, talousmetsät ja muut alueet muodostavat ministeri Anttilan mukaan yhden kokonaisuuden luonnon monimuotoisuuden suhteen.
-Erityyppiset alueet samoilla seuduin täydentävät toisiaan ja mahdollistavat toimintojen kokonaisvaltaisen ohjaamisen, ministeri Anttila jatkoi. Hän myös muistutti hallituksen linjauksesta, että luonnonsuojelualueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön edellytyksiä tulee entisestään parantaa.
Juhlatilaisuudessa isännän roolissa paikalla ollut Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas oli samoilla linjoilla ministeri Anttilan kanssa.
- Tavoite on linjassa Metsähallituksen näkemyksen ja toiminnan kanssa. Suojelualueita on jo nyt aikaisempaa enemmän avattu myös matkailuyrittäjille. Linjaus näkyy ja tuntuu myös täällä Aulangolla, pääjohtaja Kangas sanoi.
Suojelualueiden virkistys- ja matkailukäyttö sekä niiden lisääminen on Kankaan mukaan toteutettava hillitysti ja hallitusti mutta kunnioittaen erityisesti luonnonsuojelullisia näkökulmia. Kangas vakuutti tämän onnistuvan Metsähallituksen ohjauksessa ja hyvässä yhteistyössä matkailuelinkeinon ja muiden toimijoiden kanssa. Metsähallitus haluaa jatkossakin olla mukana alueiden kehittämisessä.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Jyrki Kangas, Metsähallitus, puh. 0205 64 4201
Puistonjohtaja Jere Rauhala, Metsähallitus, puh. 0400 825 983
