Inarijärven linnusto muuttuu hitaasti
Inarijärvi suurine selkineen, pitkine vuonoineen ja saarineen kiehtoo myös lintuharrastajia ja tutkijoita. Metsähallituksen äskettäin julkaisemaan Inarijärven linnustoselvitykseen on koottu alueen lintuhavaintoja aina 1800-luvulta nykypäiviin. Pesimälinnustosta tehtyjen havaintojen ohella selvitykseen on kerätty tiedot muutolla tavattavista lajeista, säännöllisistä vierailijoista sekä harvinaisemmista satunnaislajeista. Pesimälinnuston parimäärä on arvioitu havaintojen perusteella. Inarijärven linnusto -julkaisuun voi tutustua Metsähallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.metsa.fi/julkaisut.
Selvitys kattaa Inarijärven lukuisine saarineen, niemineen ja vuonoineen, Ivalojoen suistoalueen sekä järven rannalla sijaitsevat taajamat, Inarin kirkonkylän, Nellimin, Veskoniemen ja Partakon. Linnustoselvitys toimii kattavana alueen linnuston perusteoksena ja palvelee hallinnon tarpeita esimerkiksi maankäytön suunnittelun apuvälineenä. 2000-luvulla toteutettujen lintulaskentojen myötä avautui mahdollisuus verrata Inarijärven saarista kerättyä vanhaa, 1970-luvulta peräisin olevaa, maalinnustoaineistoa uudempaan.
Inarijärven alueella on tavattu yhteensä 209 lintulajia. Pesimälajistoon kuulu 107 lajia, joista uhanalaisia ovat ampuhaukka, lapinsirri, naurulokki, käenpiika ja pikkutikka. 15 paikkalintulajia, esimerkiksi riekko, metso, kanahaukka, huuhkaja, pohjantikka, lapintiainen, kuukkeli ja korppi, asustavat reviireillään läpi vuoden. Pesimälintujen lisäksi Inarijärvellä tavataan lajeja, jotka saattavat levähtää alueella muutollaan. Tunturi-Lapin lintulajeista tällaisia ovat esimerkiksi lapasotka, suosirri, punakuiri, lapinkirvinen ja lapinsirkku. Myös Jäämeren läheisyys näkyy Inarijärven linnustossa. Säännöllisiä vierailijoita arktiselta merialueelta ovat esimerkiksi merimetso, merikihu sekä meri- ja harmaalokki.
Vaikka maalintujen elinolosuhteet ovat säilyneet Inarijärvellä verrattain muuttumattomina, on linnustossa tapahtunut muutoksia viimeisten 25 vuoden aikana. Esimerkiksi tilhi, leppälintu ja vihervarpunen ovat runsastuneet. Aikaisempaa vähemmän 2000-luvun laskennoissa havaittiin liroja, keltavästäräkkejä, punakylkirastaita ja järripeippoja.
Pohjoisessa Lapissa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Sen vedet laskevat Norjan ja Venäjän rajalla kulkevaa Paatsjokea pitkin Jäämereen. Paatsjoki on erittäin monipuolinen linnustoalue, jossa kohtaavat niin eteläiset ja pohjoiset kuin mantereiset ja mereisetkin lajit. Inarijärveä on säännöstelty 1940-luvulta lähtien. Metsähallitus toimii yhteistyössä Paatsjokilaaksossa toimivien norjalaisten ja venäläisten ympäristöviranomaisten kanssa ja Inarijärven linnustoselvitys on koottu osana tätä kansainvälistä yhteistyötä EU Interreg III A hankkeen Inari-Pasvik-alueen luonnonsuojelun ja kestävän luontomatkailun edistäminen puitteissa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Pekka Sulkava 040 081 5660; projektitiedottaja Tanja Kyykkä 040 739 4806