Jan Heino Taivalkoskella: Metsäsektori tarvitsee osaamista ja kehittämistä

Julkaistavissa 1.6.2006 klo 15:00 Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino puhui Taivalkosken metsäoppilaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa 1.6.2006. Kesäkuun lopussa FAOn metsäosaston johtajaksi Roomaan siirtyvä Heino korosti puheessaan muun muassa kustannustehokkuuden kehittämisen sekä konekuljettajien työolosuhteiden parantamisen merkityksellisyyttä.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 on kiinnitetty vakavaa huomiota metsänhoidon koneellistamisen tehostamiseen ja ammattitaitoisen työvoiman puutteen uhkaan. Aihe on edelleen ajankohtainen, joskin esimerkiksi oppilasrekrytointia on viime vuosina kehitetty yhteistyössä metsäalan eri toimijoiden kesken. Kun seuraavaa kansallista metsäohjelmaa tänä vuonna ruvetaan muotoilemaan, on siinä tarpeellista syventyä metsätalouden teknologiaosaamisen ja koneellistamisen tuleviin haasteisiin. Metsähallituksessa keskipitkän aikavälin kehittämisen painopistealueita ovat tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, hakkuumahdollisuuksien lisääminen, suunnittelukäytäntöjen kehittäminen ja urakoinnin muutosten hallinta. Kannattavuustavoitteiden saavuttamiseksi tällä hetkellä priorisoidaan kohteita, jotka nopeasti tuovat kustannussäästöjä tai tuottojen lisäystä. Esimerkiksi puunkorjuun kustannustehokkuutta voidaan todennäköisesti edelleen parantaa perinteisten konekonseptien pohjalta liikkeiden automatisoinnin ja runkojen joukkokäsittelyn keinoin. Lisäksi eri kuljettajien välillä on havaittu isoja tuottavuuseroja; kuljettajakoulutuksen oppilasvalinnalla ja opetuksen sisällöllisellä kehittämisellä on ratkaiseva asema asiassa. Metsähallitus on perinteisesti rakentanut sopimuseränsä keskikokoista yleiskalustoa ajatellen, mutta tilanne on muuttumassa. Harvennushakkuiden ja turvemaiden puunkorjuun lisääntymisen myötä kalustolle on tullut uusia vaatimuksia. Urakointiyritykset ovat hiljalleen kasvamassa ja ne voivat palvella useita asiakkaita samanaikaisesti. Jatkossa tämä voi avata mahdollisuuksia tiettyihin oloihin suunnitellun erikoiskaluston tehokkaalle käytölle. Myös apteeraus, puutavaran laatu ja korjuujälki ovat Metsähallitukselle tärkeitä asioita. Vahvan tuloskytkennän vuoksi seuraamme mielenkiinnolla esimerkiksi katkonnan tarkkuuteen ja laadun havainnointiin liittyviä konetekniikan uusia ratkaisuja. Samoin parempaa korjuujälkeä tulee aina tavoitella. Toki nytkin on teknologiaa, jolla puut saada ulos metsästä lähes ilman jälkeä, mutta se maksaa. Näin ollen kyse on maastoa ja puustoa säästävän teknologian kustannustehokkuuden parantamisesta. Turvemaiden puunkorjuun lisääntyminen korostaa kehittämispanoksen tarvetta. Jotta metsäkoneenkuljettajat pysyisivät terveinä ja työelämässä mukana, ja jotta alalle saataisiin myös uusia tekijöitä, kuljettajille tulee tarjota asialliset työolosuhteet. Hyvä ergonomia ja kuljettajan vartaloon kohdistuvan tärinän vähentäminen erityisesti maanmuokkauksessa ja maastokuljetuksessa ovat seikkoja, joiden parantamiseksi toivomme konevalmistajien tekevän edelleen työtä. Taivalkosken metsäoppilaitos on esimerkillisesti hoitanut päätehtäväänsä, korkeatasoista opetusta. Oppilaitoksissa toteutettu kehittämistyö on yleensä liittynyt opetukseen. Alan oppilaitoksilla voisi kuitenkin olla myös vahva rooli työmenetelmien ja koneiden käyttöön liittyvien kehittämisprojektien kokoajina ja rahoituksen hakijoina. Mikäli aihe tukee Metsähallituksen tavoitteita, osallistumme mielellämme metsäoppilaitoksen koordinoimaan kehittämisprojektiin. ”Halu oppia, työssä viihtyminen ja työhön sitoutuminen ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät Metsähallituksesta kykenevän ja tehokkaan organisaation. On upea tunne voida jättää Metsähallitus tietoisena siitä, että erinomaisen osaavan henkilöstön avulla työ jatkuu menestyksellisesti tästä eteenpäin”, viimeisiä viikkoja Metsähallituksen pääjohtajana toimiva Heino toteaa.