Kansallispuistot ja retkeilyalueet tuovat sijoitetut rahat monikertaisesti takaisin
Eurot, joita valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuvat yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Kävijät jättävät alueelle jopa 20 euroa valtion sijoittamaa euroa kohti. Tiedot käyvät ilmi Metsähallituksen tutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudellista merkitystä.
JULKAISTAVISSA PERJANTAINA 30.10.2009 Suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö voi tuoda lähialueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoitettua euroa kohti. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston kulut olivat vuodessa 700 000 euroa, ja puistossa käyneiden kokonaistulovaikutus alueella oli 14 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden matkailijoiden osalta, jotka saapuvat alueelle nimenomaan kansallispuiston takia, tulovaikutukset olivat 6,5 miljoonaa euroa. Valtion retkeilyalueista hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalassa sijaitseva, kalastusmahdollisuuksistaan tunnettu Ruunaa. Myös sinne tehty sijoitus palautuu yli 20-kertaisesti lähiympäristöön: alueen kustannukset ovat 178 000 euroa vuodessa, ja kokonaistulovaikutus on 4 miljoonaa euroa. Nimenomaan retkeilyalueen takia Ruunalle tulleiden vaikutus oli 2,3 miljoonaa euroa. Luontomatkailusta Suomen lippulaivatuote Selvityksen mukaan kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 70,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 893 henkilötyövuotta. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut olivat 16,9 miljoonaa euroa ja 217 henkilötyövuotta. ”Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden ilmaiset retkeilypalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut. Näin kehitämme yhdessä kestävää luontomatkailua, joka on lippulaivatuote Suomelle”, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. ”Kansallispuistojen vetovoima perustuu niiden ainutlaatuiseen luontoon. Myös monet retkeilyalueet ovat yhä vetovoimaisempia kohteita. Kun yhdistämme luontoarvoihin kestävän retkeilykäytön, meillä on käsissämme tuote, joka tuo tuloja ja työtä, edistää kansanterveyttä ja kirkastaa Suomi-brändiä.” Suuri kävijämäärä ei yksin riitä tulovirtojen syntymiseen lähialueelle: lähialueella on oltava palveluita, joita luonnossa liikkujat voivat ostaa. Esimerkiksi Repoveden 75 000 vuosittaista käyntiä tuottavat vain 1,7 miljoonaa euroa lähialueelle, kun Saaristomeren 54 000 käyntiä tuottavat 3,4 miljoonaa euroa. Selvitys osoittaakin, että palveluita kannattaa alkaa kehittää kansallispuistojen ja retkeilyalueiden ympärille. "Kansallispuistojen merkitys matkailun vetureina on kasvussa. Kun valtio panostaa niiden upean luonnon suojeluun sekä maksuttomiin retkeilypalveluihin, se luo pitkäjänteisiä edellytyksiä paikallisille yrityksille. Tällä on huomattava merkitys erityisesti maaseudulla", sanoo toimitusjohtaja Mika Perttunen Naturpolis Oy:stä, joka on Kuusamon, Taivalkosken ja Posion alueen elinkeinojen kehittämisyhtiö. Tietokulma: Miten tutkimus on tehty? - Metsähallituksen luontopalvelut on ensimmäistä kertaa selvittänyt kaikkien 35 kansallispuiston, valtion seitsemän retkeilyalueen sekä kolmen muun matkailullisesti merkittävän suojelualueen (Sipoonkorpi, Punkaharju ja Käsivarsi-Kilpisjärvi) käyttäjien rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. - Talousvaikutukset on laskettu Metsähallituksen luontopalvelujen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa käytössä olevaan MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Pohjatietoina on hyödynnetty kesäkauden 2008 käyntilukuja ja kävijätutkimuksia vuosilta 2005-2009. - Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia/vuosi. - Tutkimuksessa tarkasteltiin vaikutuksia paitsi kaikkien kävijöiden osalta, myös erikseen niiden kävijöiden osalta, joille selvityksen kohteena oleva alue oli matkan pääsyy. - Tuloksia voidaan pitää minimivaikutuksina. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa tulovaikutukset olisivat todennäköisesti korkeammat, mikäli tutkimuksen pohjana olisivat olleet kävijätutkimukset talvikaudelta. - Henkilötyövuosiluvuissa ei ole mukana Metsähallituksen omaa henkilöstöä tai sitä henkilöstöä, joka ostopalveluina hoitaa Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita eikä heidän alueille jättämäänsä rahaa. - Tutkimuksen tuloksiin yhdistettiin kustannusarviot neljästä kansallispuistosta, kahdesta valtion retkeilyalueesta ja yhdestä muusta luontokohteesta. Alueiden kustannuksissa on huomioitu palveluihin ja rakenteisiin liittyvät vuosittaiset käyttömenot sekä investoinnit jaettuna 15 vuodella (kevyet rakenteet, esimerkiksi reitit) tai 30 vuodella (rakennukset). - Tässä tutkimuksessa esitettävät laskelmat tarkentuvat tulevina vuosina, kun lisää kävijätutkimustietoa saadaan alueilta, ja niihin yhdistetään kustannusvaikutukset kaikilta alueilta. - Raportissa esitetyt vaikutukset eivät kuvaa kohdealueen kokonaisarvoa, vaan kävijöiden rahankäytöstä alueelle syntyviä rahavirtoja ja niihin liittyviä työpaikkoja. Tietokulma: Metsähallitus, kansallispuistot ja retkeilyalueet - Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niiden pinta-ala on 885 500 hehtaaria eli 8 855 km2. - Eteläisimmät kansallispuistot ovat Saaristomeren ja Tammisaaren saariston kansallispuistot ja pohjoisin Lemmenjoen kansallispuisto. - Suomen kansallispuistoissa oli vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa rekisteröityä käyntiä. - Valtion retkeilyalueita on seitsemän, ja niillä oli 347 000 käyntikertaa vuonna 2008. - Metsähallituksen vastaa kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden hallinnasta ja hoidosta. - Kansallispuistojen rahoitus tulee ympäristöministeriön hallinnonalan budjetista, ja retkeilyalueiden maa- ja metsätalousministeriön. Lisätietoja ja haastattelut: Metsähallitus: - Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, 0400 459 574; viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666) - Tutkija Maija Huhtala, Metsäntutkimuslaitos, 040 801 5100 (tutkimusmenetelmä ja tulosten analysointi) - Naturpolis Oy, toimitusjohtaja Mika Perttunen, 040 529 5135 Aluekohtaiset tiedotteet ja vinkit haastateltavista henkilöistä: - Etelä-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala: tiedottaja Outi Ala-Härkönen, 040 517 3693 - Pohjanmaa, Koillismaa, Kajaani: tiedottaja Pauli Määttä, 040 837 7637 - Lappi: tiedottaja Tarja Tuovinen, 040 756 9337 Kaikki materiaalit (aluetiedotteet, raportti, taulukot) löytyvät 30.10.2009 osoitteesta: www.metsa.fi/ajankohtaista Liitteet: Taulukot alueiden paikallistaloudellisista vaikutuksista sekä seitsemän alueen kustannus-tuotto-suhteesta