Korjattu tiedote: Paikallisesti, avoimesti ja tosissaan – luonnonvarojen käytön ristiriitojen ei tarvitse olla ratkaisemattomia

Uuden tehtaan rakentaminen Kiinaan tai matkailun ja metsätalouden yhteensovittaminen Ylimuoniossa. Kaukana maantieteellisesti, erilaiset kulttuurit ja toimijat, mutta yhteistä sosiaaliset kysymykset ja yhteensovittamisen merkitys – paikallista ihmistä on kuunneltava ja toimien on oltava läpinäkyviä

.

Luonnonvarojen käyttö edellyttää kaikkialla vastuullisuutta ja yhteensovittamista. Näitä teemoja käsiteltiin käytännön esimerkkien kautta syyskuussa Rovaniemellä tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteisessä seminaarissa. Vuoropuheluun ja ristiriitojen ratkaisuun on olemassa keinoja.

Stora Enso rakentaa paraikaa massiivista tehdaskokonaisuutta Kiinan Guangxiin, missä suur-investoinnin myötä kohtaavat länsimaisen pörssiyhtiön ja yksipuoluevaltion autonomisen alueen kulttuurit.

-StoraEnsolla on yhdet toimintaperiaatteet, joiden mukaan toimimme kaikkialla maailmassa. Paikallisten ääntä on kuitenkin aina kuunneltava, sanoi StoraEnson yritysvastuujohtaja Terhi Koipijärvi.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä muistutti yksityisten metsänomistajien edustajana, että paikalliset ihmiset tarkoittavat muutakin kuin alkuperäiskansoja.

- Ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen kestävyyteen täytyy muistaa keskittyä kaikkialla, ei vain Brasiliassa ja Kiinassa. Myös kotimaisilla metsänomistajilla on oltava oikeus hyödyntää metsiään ja harjoittaa elinkeinoaan jatkossakin.

Metsähallituksen ja Inarin poropaliskuntien välisessä sitkaassa kiistassa puhuttiin eri asioista kuin Kiinassa, mutta samoilla nimittäjillä. Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Kii Korhosen mukaan ratkaisut ristiriitoihin syntyvät kuuntelemalla paikallista ihmistä saman pöydän äärellä – ei ylemmällä tasolla pidettävien juhlavien puheiden kautta.

- Vaikka mittasuhteet ja ongelmien tasot ovat eri luokkaa, näyttävät samat keinot toimivan meillä ja maailmalla. Kyläläiset ja kaikki muutkin sidosryhmät, joita metsätalouden toimenpiteet alueella koskettavat, on otettava mukaan keskusteluun.

Kiistat kasvattavat ja tuovat uusia työkaluja tulevien konfliktien selvittämiseen, mutta yhteensovittamismenetelmät kehittyvät ilman ristiriitojakin.

- Tietysti kiistat tuovat lisäpontta tuleviin haasteisiin, mutta eivät ne välttämättömiä ole. Ajan hengen mukaisesti yhteensovittamiskeinoja etsitään kaikenaikaa muutenkin, Kii Korhonen muistuttaa.

Esimerkki uudesta työkalusta on kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen perustuvat Akwé:Kon –periaatteet, joilla turvataan alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet alueiden käyttösuunnitelmien laadintaan. Suomessa prosessi otettiin koekäyttöön Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä.

- Kokemukset ovat olleet hyviä ja ne rohkaisevat ottamaan toimintamallin laajemminkin käyttöön, totesi hanketta esitellyt luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta.

Matkailun ja metsätalouden yhteensovittamisesta tapausesimerkkinä esiteltiin Ylimuonio, jossa paikallisväestön osallistamisen tukena hyödynnettiin muuan muassa kaikille avointa Internetissä toimivaa paikkatietojärjestelmää.

- Paikalliset saivat merkitä järjestelmään heille maisemallisesti tai muuten luonto- ja käyttöarvoltaan tärkeitä kohteita. Järjestelmän käyttö täydensi muita menetelmiä ja oli erittäin hyvä siksi, että sillä saatiin hiljaisen enemmistön ääni kuuluviin pienin kustannuksin, sanoi projektipäällikkö Annakaisa Heikkonen Metsähallituksesta.

MTK:n Lea Jylhä korosti metsien sertifioinnin osoittautuneen tarpeelliseksi työkaluksi. Suomessa kansainvälinen sertifiointijärjestelmä otettiin käyttöön viisitoista vuotta sitten ja nyt jo 90 prosenttia maamme metsistä on sertifioitu – koko maailman metsistä vain kymmenes.

- Metsäteollisuus ja metsänomistajat voivat sertifikaattien avulla osoittaa vastuullisuutensa ja tarjota samalla loppukuluttajalle mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja.

Seminaarissa kuulluissa alustuksissa ja niistä virinneissä keskusteluissa vallitsi selkeä ilmapiiri: metsäalalla ollaan ihmisoikeuksien ja sosiaalisten kysymysten osalta edelläkävijöitä, vaikka parantamisen varaakin on. Ympäristöasiat ovat olleet tärkeitä pitkään, mutta sosiaalinen kestävyys on hyvää vauhtia nousemassa rinnalle.

- Sillä osa-alueella suomalaisella metsäalalla ei ole mitään hävettävää, kiteytti päivän annin seminaarin puheenjohtajana toiminut luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosta.

Yleisö koostui pääosin metsä- ja ympäristöalan tutkijoista, joiden kommenteissa nousi esiin vertaukset kaivosalaan ja sen ympärillä kiivaana käyvään keskusteluun sosiaalisista arvoista.

- Jotain metsäalan kokemuksista olisi varmasti hyvä jakaa myös kaivossektorille, Similä totesi.

Lisätiedot:

aluejohtaja Kii Korhonen, Metsähallitus, 0400 300861

professori Jukka Similä, Lapin yliopisto, 040484 4161

Metsähallitus, (Ounasjoentie 6), PL 8016, 90101 Rovaniemi  www.metsa.fi

Metsähallitus hoitaa ja käyttää valtion maa- ja vesialueita kestävästi ja vastuullisesti. Toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen asiantuntevaan hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja yhteistyöhön alueellisten toimijoiden kanssa. Liiketoimintamme tulouttaa vuosittain valtiolle yli sata miljoonaa euroa. Luontopalvelujen julkisin varoin hoitamilla kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Yrityksestä

Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Toimintamme perustuu valtion maa- ja vesialueiden asiantuntevaan ja yhteistyöhakuiseen käyttöön.

Multimedia

Multimedia