Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavakantaa harvennetaan

Tiedote 22.4.2009

Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavakanta on kasvanut erittäin nopeasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Erityisesti viime vuosina kasvu on ollut hyvin nopeaa. Syksyn 2008 laskennan perusteella asuttujen pesien vähimmäismäärä puiston alueella on 28. Tarkoituksena on ehkäistä majavakannan nopea kasvu ja sen haitalliset vaikutukset puistossa poistamalla majavia suojelullisesti arvokkaimpien lehtipuuvaltaisten luontotyyppien läheisyydestä.

Majavien poiston suorittaa Metsähallituksen henkilökunta, ja ensimmäiset majavat on tarkoitus pyytää keväällä 2009. Jäälle tai maalle ruokailemaan nousevat yksilöt ammutaan metsästyslainsäädännön vaatimukset täyttävällä ampuma-aseella tai metsästysjousella. Toiminnassa noudatetaan metsästyslain mukaisia pyyntiaikoja, huomioidaan häiriölle alttiin lajiston pesimäalueet sekä minimoidaan lajeihin ja alueen virkistyskäyttöön kohdistuvat haitat.


Majava vahingoittaa
arvokkaita luontotyyppejä

Majavan valikoiva ravinnonkäyttö vaikuttaa haitallisesti Linnansaaren kansallispuistossa erityisesti järeisiin rantahaavikoihin sekä tikkametsien ja lehtojen puulajisuhteisiin. Seurannan perusteella Linnansaaressa majava ei näytä kelpuuttavan ravinnokseen juuri muita puulajeja kuin haapaa ja raitaa. Majavayhdyskunnan tiedetään kaatavan ravinnokseen vuodessa keskimäärin 6,5 m3 puuta, joten nykyisellä kannan koolla majavien vuotuinen puunkäyttö on noin 180 m3, pääasiassa haapa- ja raitapuuta.

Järeiden rantahaavikoiden määrä puiston alueella vähenee, koska uusia haavikoita ei pääse kaadettujen tilalle syntymään. Tämä johtuu pääasiassa hirven laidunnuksesta. Myös jänikset ja myyrät käyttävät haavan vesoja ravinnokseen. Myös haavanmustaversosienen on havaittu esiintyvän haavanvesoilla runsaana ja hidastavan taimien kasvua. Tästä on seurauksena majavan elinympäristöjen nopea kuusettuminen, mikä on selvästi näkyvissä vanhemmissa jo hylätyissä elinympäristöissä.

Osin suojeltavat metsiköt ovat myös äärimmäisen uhanalaisen valkoselkätikan ruokailualueita. Niiden ominaispiirteet voivat majavan toiminnan seurauksena heikentyä nopeasti niin, etteivät ne enää kelpaa tikoille. Myös lehtokohteilla järeän haavan ja raidan väheneminen ja metsien kuusettuminen heikentää luontotyypin ja maiseman laatua. Kansallispuiston hoidon tärkeimpiä tavoitteita on lehtipuuvaltaisten luontotyyppien ja luonnontilaisen saaristomaiseman säilyttäminen.

Lisätietoja:
Metsähallitus, suunnittelija Arto Vilén puh. 0400 725 478, arto.vilen@metsa.fi