Maailman kosteikkopäivää vietetään 28.8. ensi kertaa Suomessa

Huomenna 28.8. vietetään Suomessa ensi kertaa maailman kosteikkopäivää. Päivän vietolla halutaan muistuttaa kosteikkojen merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme. Kosteikoihin luetaan Itämeri ja sen rannikot, sisävedet ja rannat, suot, sisämaan tulvametsät sekä osittain myös perinnebiotoopit. Kosteikot ovat maailman uhanalaisin luontotyyppi. Suomella on kansainvälisestikin merkittävä rooli kosteikkoluonnon suojelussa.

Kosteikot ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä, vesilinnuston elinympäristöinä ja muuttoreittien pysähdyspaikkoina, mutta kosteikoista saamme myös monenlaisia ekosysteemipalveluja: ne varastoivat ravinteita ja puhdistavat vettä, ne suojaavat myrskyiltä, kuivuudelta ja tulvilta, ne sitovat ravinteita ja hiiltä, niistä saa ravintoa, puutavaraa ja ne toimivat liikenneväylinä. Kosteikkoalueet kutsuvat myös erilaisia luontoharrastajia: lintuharrastajia, mökkeilijöitä, melojia, kalastajia, marjastajia, metsästäjiä ja luontokuvaajia. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa ja toimintaohjelmassa Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi vuosille 2006–2016 on asetettu eri ministeriöille 15 kosteikkoluonnon suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvää tavoitetta. Suurimpina haasteina ovat suojelun tavoitteiden täsmentäminen, kosteikkojen kunnostaminen ja uusien kosteikkojen luominen sekä suojelutoimien vaikuttavuuden seuraaminen. Ramsarissa Iranissa solmittu kosteikkosopimus on peräisin vuodelta 1971. Suomi on ratifioinut sopimuksen ensimmäisten joukossa ja samalla sitoutunut suojelemaan arvokkaita kosteikkoja. Sopimuksen on ratifioinut 159 maata. Sen tavoitteena on suojella ja käyttää järkiperäisesti kaikkia kosteikkoja paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken pitäen mielessä kestävän kehityksen tavoitteet. Ramsar-sopimuksen ratifioineet maat kehittävät ja ylläpitävät kansainvälistä kosteikkojen verkostoa, joka käsittää tärkeitä biologisen monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeitä, kuten lintujen lentoreittejä. Suomessa on 49 Ramsar-aluetta, jotka ovat kaikki myös saman laajuisina Natura-alueita. Suomen Ramsar-alueiden yhteispinta-ala on 7.858 km2. Alueet on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen erilaisia, vesilinnuston kannalta merkittäviä soita, lintujärviä, merenlahtia ja saaristoalueita. Tunnetuimpia Ramsar-alueita Suomessa ovat Liminganlahti ja Parikkalan Siikalahti. Suomen lähivuosien tavoitteena on lisätä Ramsar-sopimuksen tunnettuutta, vahvistaa kansallista organisaatiota, tarkistaa Ramsar-alueiden verkoston kattavuutta ja toteuttaa sopimuksen osapuolien sopimaa uutta strategiaa vuosille 2009-2015, sanoo puistonjohtaja Tiina Niikkonen Metsähallituksen luontopalveluista. Maailman kosteikkopäivää (World Wetlands Day) on vietetty vuodesta 1997 alkaen 2.2. Ramsarin sopimuksen allekirjoituspäivän kunniaksi. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat päättäneet ryhtyä viettämään kosteikkopäivää elokuun viimeisellä kokonaisella viikolla - sulan veden aikaan. Kosteikkojen hoitajia ja asiantuntijoita Pohjoismaista, Baltian maista ja Venäjältä kokoontui 25.-26.8.2009 Turkuun kehittämään yhdessä valtakunnan rajojen yli menevien kosteikkoalueiden yhteistyötä. Seminaarin osanottajat tutustuivat myös Mietoistenlahden ja Kokemäenjoen kunnostamiseen sekä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoon. Lisätietoa - Suomen kansallinen Ramsar-yhteyshenkilö Tiina Niikkonen, Metsähallitus, luontopalvelut, puh. 0205 64 5934 - Suomen Ramsar-alueet: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2668&lan=fi - Ramsar-sopimuksen strateginen suunnitelma 2009-2015: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2668&lan=fi - Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 264 s. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86050&lan=FI - Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59018&lan=FI - Ramsar sopimuksen kansainväliset sivut: www.ramsar.org - Siikalahden luonnonsuojelualue: www.luontoon.fi/siikalahti