Meahciráđđehus čielggadii njealji álbmotmeahci vuođđudaneavttuid
Meahciráđđehus lea guođđán birasministeriijai čielggadusaid njealji álbmotmeahci vuođđudaneavttuin. Birasministeriija diŋgui áragiđđat Meahciráđđehusa luonddubálvalusain čielggadusaid Teijos Salos, Lulli-Konnevesis Gaska-Suoma ja Davvi-Savo rádjeguovllus, Olvassuos Davvi-Nuortabađaeatnama ja Kainuu rájás sihke Giehtaruohttasa stuorraduottarguovllus Sámis. Birasministtar doalvu álbmotmeahccefidnut politihkalaš gieđahallamii ođđajagi–guovvamánus.
Luondduárvvuid beales juohke álbmotmeahci vuođđudaneavttut ollašuvvet. Čuozáhagain leat goittotge hui stuorra erohusat áhpásmuvvangeavahusas, turismaváikkuhusain, vuođđudan- ja bajásdoallangoasttádusain sihke váikkuhusain báikkálašekonomiijai ja meahcástangeavadiidda. Dehálaš oassi čielggadusaid ráhkadeamis leige vuoruváikkuhus čanusjoavkkuiguin ja báikkálaš beliiguin.
Giehtaruohttasa stuorraduottarguvlui guokte molssaevttolaš ráddjema
Giehtaruohttasa čielggadanguovllu luondduárvvut leat eandalii álbmotmeahcidásis, ja álbmotmeahcci dievasmahtášii Suoma álbmotmeahccefierpmádaga fuopmášahtti vugiin.
Meahciráđđehus lea goittotge mearridan evttohit guokte molssaevttolaš ráddjema álbmotmeahccái, vai guovllu earenomáš sárgosiid, báikkálaš árbevieruid ja turismma gáibádusaid sáhtášedje váldit vuhtii. Unnit, sulaid 7500 hektára álbmotmeahcci sisttisdoalašii guovlluid Sáná ja Gilbbesjávrri gili birrasis Giehtaruohttasa meahcceguovllu olggobealde. Stuorit, sulaid 66 500 hektára álbmotmeahcci sisttisdoalašii dasa lassin Giehtaruohttasa davimus duottarguovllu Boazojávrris Háldii.
Maiddai viidásut álbmotmeahci ráddjen guođášii mearkkašahtti oasi Giehtaruohttasa meahcceguovllus meahcceguovlun. Meahciráđđehus evttoha goittotge čielggadusastis, ahte Giehtaruohttasa álbmotmeahci njuolggadusain fertešii váldit vuhtii guovllu earenomáš sárgosiid ja earret eará dahkat vejolažžan mohtorfievrruid geavaheami ng. Háldi johtolagas sihke bivnnuhis, báikkálaččaide dehálaš rávdojávrriide.
Cealkámušat, maid Meahciráđđehus lea ožžon, juohkašuvvet sullii beallái daidda, mat guottihit ja mat vuostálastet álbmotmeahci vuođđudeami. Ledje maiddái muhtun evttohusat, mat eai váldán beali álbmotmeahci vuođđudeapmái. Eanodaga gielda ja fitnodatolbmot, seamma láhkai go eanemusat dain beliin, mat ovddastit báikkálaš olbmuid ja luonddugeavaheddjiid, vuostálastet álbmotmeahci. Beliin, mat ovddastit luonddusuodjaleami, dutkamuša ja boazodoalu, eanaš oassi guottiha álbmotmeahci vuođđudeami, dego maiddái Sámediggi.
Lassidieđut Meahciráđđehusa čielggadusaid dahkkiin:
TEIJO: Mikael Nordström, 0400 445234
ETELÄ-KONNEVESI: Raimo Itkonen, 040583 5802
KÄSIVARSI: Arja Vasama, 0400 241474
OLVASSUO: Eevamaria Harala, 040 143 7185
Buot álbmotmeahccečielggadusat neahtas (suomagillii):
www.metsa.fi/teijo
www.metsa.fi/etelakonnevesi
www.metsa.fi/kasivarsi
www.metsa.fi/olvassuo
Meahciráđđehus lea stáhta fitnolágádus, mii buvttada luonddusuorggi bálvalusaid. Das lea fitnodatdoaibma ja almmolaš bálvalusaid buvttadeapmi. Min doaibmasuorgái gullet vuovdedoallu, stáhta luonddugáhtten- ja vánddardanguovlluid dikšun, luondduturisma- ja vánddardanbálvalusat, meahcastus- ja guolástuslohpeáššit, eanaávdnasa nállašuhttin ja vuovdin, giddodatdoaibma sihke vesá- ja siepmanbuvttadeapmi. Luondduresurssaid bistevaš ja birasdiđolaš geavaheapmi lea leamašan Meahciráđđehusa doaibmasuorgin jo 150 jagi áigge. Doaibmamet ulbmilin ja vuođđun lea stáhtaeatnamiid boađuslaš oppalašhálddašeapmi, ja kundárin leat riikkavuložat dego maiddái stuorra fitnodagat.