Metsähallituksen biologit löysivät lehdoista satoja uusia uhanalaisesiintymiä

Keväällä alkaneessa Metsähallituksen inventointihankkeessa on selvitetty eteläsuomalaisten luonnonsuojelualueiden sammal-, jäkälä-, nilviäis- ja kovakuoriaislajistoa sekä kääpiä. Maastotyöt ovat nyt päättyneet ja lajinmääritystä varten kerättyjä näytteitä tutkitaan parhaillaan. Lopullisten tulosten saaminen vie vielä aikaa, mutta jo nyt tiedetään, että tutkituilta alueilta on löytynyt ainakin yli 300 uutta lajiesiintymää kaikkiaan yli 130 uhanalaisesta, silmälläpidettävästä tai puutteellisesti tunnetusta lajista.

Eniten havaintoja on kertynyt Lounais-Suomesta, mutta esiintymiä on myös Hämeessä, Uudellamaalla ja muissakin eteläisissä maakunnissa aina Pohjois-Karjalaa myöten.

Yhdellä suojelualueella lajista saattaa olla useita havaintoja, joten tietoutemme inventoitujen suojelualueiden lajistosta on parantunut huomattavasti, toteaa suojelubiologi Terhi Korvenpää . Inventoitujen eliöryhmien lisäksi maastossa kierrelleet biologit ovat tehneet havaintoja myös uhanalaisista putkilokasveista, nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja luteista.

Eniten uhanalaista lajistoa ja uhanalaisten lajien esiintymiä on löytynyt kovakuoriaisista ja jäkälistä. Kovakuoriaisten kannalta erityisen mielenkiintoiseksi on osoittautunut Linnasaaren kansallispuisto Rantasalmella. Harvinaiset jäkälät näyttävät viihtyvän hyvin Lounais-Suomessa ja erityisesti Saaristomeren saarissa, joilta on löytynyt kymmeniä uusia uhanalaisesiintymiä. Havaintoja on tehty mm. äärimmäisen uhanalaisesta (CR) lännenpistejäkälästä (Acrocordia cavata) ja erittäin uhanalaisesta (EN) ruskopiilojäkälästä (Arthonia spadicea). Jäkäläinventoinnin ohessa löytyi myös Suomelle kokonaan uusi kotelosienilaji. Se on vaarantuneella (VU) ruskokuprujäkälällä (Bacidia fraxinea) loisena elävä Muellerella hospitans. Myös nilviäisinventoinnin alustavien tulosten mukaan saaristo näyttää varsin lupaavalta.

Yksityisten suojelualueiden omistajat mielellään mukana

Kaikkiaan inventointeja tehtiin lähes sadan suojelualueen lehdoissa ja rehevissä korvissa. Suurin osa suojelualueista on Metsähallituksen hallinnassa, mutta inventoitaviin kohteisiin kuului myös lähes 40 yksityistä suojelualuetta. Yksityisten suojelualueiden omistajat ovat suhtautuneet inventointeihin pääasiassa positiivisesti, ja monet ovat kiitelleet alueidensa lajiston selvittämistä. Kun lajisto tunnetaan, voidaan myös yksityisille suojelualueille laatia parempia hoitosuunnitelmia, joissa otetaan erityisesti huomioon alueella elävät uhanalaiset lajit, Korvenpää kertoo.

Lehtojen lajistoinventoinnit ovat osa laajempaa Metsähallituksen lajistoselvityshanketta, joka on saanut rahoituksensa ympäristöministeriöstä osana METSO-ohjelmaa. Lehtojen lajistoinventointien lisäksi tänä vuonna tehtiin koko Suomessa mäntyvaltaisten metsien kääpäinventointeja, ja myös näissä inventoinneissa on löytynyt satoja uusia uhanalaisesiintymiä. Hanke päättyy huhtikuussa 2008.

Lisätietoja: Suojelubiologi Terhi Korvenpää, puh. 050 373 8912