Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas:Yhtenäinen valtion maa- ja vesialueiden hallinta varmistaa suojelu- ja matkailutarpeiden yhteensovittamisen

Koveron perinnetilalla Seitsemisen kansallispuistossa juhlistetaan tänään sekä kruununmetsätorpan että Metsähallituksen 150-vuotista taivalta. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas korosti juhlapuheessaan kansallispuistojen merkitystä luonnon virkistyskäytölle ja Suomi-brändille. Samalla hän muistutti kuitenkin siitä, että luonnonsuojelutavoitteiden ja matkailutarpeiden yhteensovittaminen vaatii panostusta valtiolta, jotta kasvava matkailupaine ei lyö luonnonsuojelua korville. Parhaiten moniarvoiset tavoitteet sovitetaan yhteen niin, että valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy yhtenäisessä hallinnassa.

Metsähallitus vastaa Suomessa valtion maa- ja vesialueiden hallinnasta ja hoidosta. Pääjohtaja Jyrki Kangas muistutti tänään juhlapuheessaan Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevalla Koveron perinnetilalla, että Metsähallituksen 150-vuotiseen historiaan on mahtunut paljon käänteitä. ”Metsähallitus on yhteiskunnan peili, joka on aina kuvastanut vallinneita asenteita ja ajan henkeä, samoin kuin suomalaisten luontosuhdetta. Myös Seitsemisen kansallispuiston syntyhistoria, samoin kuin laajemminkin luonnon suojelun sekä virkistyskäytön painoarvojen nousu maankäytössä, on osa tätä jatkuvaa muutosprosessia”, Jyrki Kangas totesi. Tuorein haaste Metsähallitukselle on valtion liikelaitoslain uudistus. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti valtion omistamien metsien, maiden ja vesien hallinta on keskitetty Metsähallitukseen. Pääjohtaja Kangas korosti, että myös valtio-omistaja on todennut kokonaishallintamallin olevan tehokkain, tuottavin ja palvelevin ratkaisu myös jatkossa. Lisäksi se vastaa parhaiten valtion alueiden käyttömuotojen ja eri intressien yhteensovittamisen kasvaviin tarpeisiin. ”Kehumattakin on selvää, että Metsähallituksessa on erinomainen osaaminen yhteensovittamisessa, vuorovaikutuksessa ja alueiden monikäytössä. Käytännöllisesti katsoen kaikki valtion maat ja vedet ovat monikäytössä. Myös suojelualueet, joilla on käyttömuotoina paitsi luonnon suojelu myös tutkimus, virkistys ja matkailu, luonnontuotteiden keruu, yleensä myös metsästys ja kalastus sekä pohjoisessa poronhoito ja saamelaiskulttuurin vaaliminen”, Jyrki Kangas korosti puheessaan. Myös Seitsemisen kansallispuistoa käytetään moneen. Suurimmat haasteet Seitsemisenkin alueen luonnonarvojen ja vetovoimaisuuden säilymiselle liittyvät siihen, miten lisääntyvää lähivirkistys- ja matkailukäyttöä hallitaan ja miten kasvava kävijämäärä sovitetaan yhteen kansallispuiston luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. ”Toivomme Metsähallituksessa hartaasti, että valtio-omistajamme oivaltaa tämän ja turvaa suojelualueiden suotuisan budjettirahoituskehityksen. Investoinneilla luontokeskuksiin ja kansallispuistojen palvelurakenteisiin on tutkitusti myönteiset vaikutukset alue- ja paikallistalouteen ja työllisyyteen. Suosituimmilla alueilla kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön vaikutus paikallistalouteen on yhteensä 250-300 miljoonaa euroa vuodessa, ja luku on kasvussa”, Jyrki Kangas muistutti. Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas puhui tänään Koveron kruununmetsätorpan 150-vuotisjuhlissa, jotka olivat myös yksi osa koko vuoden jatkuvia Metsähallituksen 150-vuotistilaisuuksia. Metsähallituksen juhlavuoden kunniaksi myös suuri yleisö on kutsuttu moniin tilaisuuksiin. Koveron perinnetilalla on ohjelmaa koko viikon ajan aina lauantai-illan iltamiin asti. Tervahauta palaa tilalla koko viikon ajan. Lisätiedot yleisötilaisuuksista löytyvät Metsähallituksen verkkopalvelusta osoitteesta www.luontoon.fi/kovero. Lisätietoja: Haastattelupyynnöt pääjohtaja Jyrki Kankaalle: viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666 (Metsähallitus, luontopalvelut); www.luontoon.fi/kovero