Metsähallitus kiinnostunut yhteismetsähankkeista
Julkaisuvapaa 27.5. kello 19.00 Metsätalouden edistäminen yhteismetsiä perustamalla kiinnostaa Metsähallitusta, pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo. Valtiolla on Etelä-Suomessa hajanaisia metsäpalstoja, joita voitaisiin käyttää uusia yhteismetsiä perustettaessa, Kangas sanoi avatessaan Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttelyn Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä torstaina.
”Metsähallituksen tehtävät ovat muuttuneet aikojen saatossa yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden ja metsäpoliittisten linjausten mukaan”, Kangas sanoi. Yksi tämän hetken tärkeistä metsäpoliittisista kysymyksistä on yksityismetsien pirstoutumisen hillitseminen. Metsätilojen keskikoon pieneneminen tuo ongelmia puumarkkinoille haitaten metsätaloutta sekä metsäteollisuuden puunhankintaa. Yhteismetsät ovat osoittaneet toimivuutensa ja ne tuottavat metsänomistajajäsenilleen hyvin. Yhteismetsien perustamista tulisikin edistää. Kankaan mukaan Etelä-Suomesta löytyy valtion metsistä jonkun verran hajanaisia metsäpalstoja, jotka voisivat olla uusien yhteismetsien pesämunana. ”Yhteismetsä punoisi metsäpalstat yhdeksi suuremmaksi ja kytkeytyneemmäksi omistusyksiköksi. Aluksi voitaisiin ajatella Etelä-Suomessa muutaman sadan hehtaarin kokeilualuetta, johon liitettäisiin yksityismetsien lisäksi hajanaisia Metsähallituksen talousmetsiä. Metsähallitus olisi valitsemassa alueita, jotta yhtenäiset valtionmetsät pysyvät Metsähallituksen oman tehokkaan puuntuotannon ja puuntoimitusten piirissä. Yhtenäisten valtionmetsäalojen merkitys teollisuuden puunsaannille osana Metsähallituksen metsätaloutta on erityisen suuri. Metsähallitus on puumarkkinoiden näkökulmasta erinomainen toimija säännöllisine ja mittavine puun myynteineen sekä täsmätoimituksineen”, Kangas sanoi. Metsähallitus on mukana lukuisissa ajankohtaisissa, yhteiskunnan kannalta tärkeissä hankkeissa. ”Juuri nyt Metsähallituksella on keskeinen sija esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa, valtion luonnonvarastrategiassa ja biodiversiteettistrategiassa. Tämä roolimme juontaa juurensa jo Metsähallituksen perustamisvuodesta 1859 - silloin valtiovalta tunnusti valtion omistamien metsien käytön niin merkittäväksi asiaksi, että perusti sitä johtamaan erityisen metsänhoitolaitoksen. Nykyään tämä laitos tunnetaan Metsähallituksena.” Aivan mutkatonta ja yksimielistä metsähallinnon perustaminen maahan ei ollut. Kankaan mukaan Suomen historian merkkihenkilöt kiistelivät värikkäin sanankääntein metsätalouden ja valtionmetsien merkityksestä. J.W. Snellman ihannoi keskieurooppalaista maatalouden leimaamaa kulttuurimaisemaa. Hänen mielestään metsät olisi pitänyt hakata mahdollisimman tarkasti pois. Hänelle metsä oli sivistymättömyyden kehto: ”Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus”. ”Täällä Suomen Metsästysmuseossa on helppo todeta, että onneksi Snellmanin tahto ei toteutunut. Hänen visionsa eivät olisi tienneet hyvää myöskään keskeisen suomalaisen luontoharrastuksen, metsästyksen kannalta”, Kangas totesi. Metsästys on alusta alkaen kuulunut valtion metsien keskeisiin käyttöihin. Nykyään valtion mailla käyskentelee jahtimielessä noin 100.000 virkistyjää. Lisätietoja: Pääjohtaja Jyrki Kangas, p. 0205 644201 Viestintäjohtaja Juha Mäkinen, p. 040 570 9307