MITTAVA PANOSTUS YHTEISKUNNALLISIIN VELVOITTEISIIN
Julkaistavissa 18.4.2007 klo 14:00
Metsähallituksessa on valmistunut selvitys Metsähallituksen liiketoiminnalle asetettujen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostuksista. Luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin ja työllisyyden korostettu huomioon ottaminen vaikutti liiketoiminnan taloudelliseen tulokseen 38 miljoonalla eurolla vuonna 2006.
Metsähallituksen liiketoimintaa säätelevät metsähallituslaissa säädetyt yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Suurin osa näistä velvoitteista kohdistuu metsätalouteen, mutta jonkin verran rajoituksia on myös Laatumaan toiminnalle.
”Tämä velvoite tulee valtiolta ja velvoitteiden toteutumista seurataan vuosittain”, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas tähdentää. Metsähallituksen tytäryhtiöitä eikä toisaalta luontopalveluja nämä velvoitteet eivät koske.
Käytännön työssä velvoitteet näkyvät maankäyttöpäätösten lisäksi esimerkiksi korkeampina suunnittelukustannuksina. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vuoksi hakkuutoimien ulkopuolelle on jätetty sekä laajempia luontokohteita että pienempiä lajiesiintymiä huomattavasti yli sen mitä metsälaki vaatii. Virkistyskäyttöä edistetään maisemahakkuilla ja riistakohteiden hoidolla. Poronhoitoalueella hakkuita rajoitetaan porojen talvilaidunalueilla.
Yleensä maankäyttöpäätökset hyödyttävät useampaa velvoitetta: luontokohteet palvelevat myös metsien virkistyskäyttöä ja porotalouden eteen tehty panostus edistää yleensä metsäluonnon monimuotoisuutta. Kaikkiaan velvoitteiden vuoksi hakkuita jätetään toteuttamatta tai niitä rajoitetaan noin 16 %:lla talousmetsien metsämaan pinta-alasta.
”Tämä summa, 38 miljoonaa vuonna 2006, voidaan tulkita Metsähallituksen liiketoiminnan satsauksena vastaaviin yhteiskunnallisiin hyötyihin”, Kangas sanoo. Hänen mukaansa panostukset ovat mittavat. Kangas toteaa summan olevan suuremman kuin aiemmin on arvioitu.
”Toisaalta myös hyödyt ovat huomattavat”, Kangas korostaa. Satsaukset monimuotoisuuteen on talousmetsissä kohdennettu rehevimpiin kasvupaikkoihin ja runsaspuustoisiin kohteisiin, minkä ansiosta ratkaisut täydentävät hyvin suojelualueverkostoa. Hyötyvaikutuksia porotalouteen kertyy taas säästöinä talviajan lisäruokintakustannuksissa.
”Monimuotoisuutta tai virkistyskäyttöä koskevia hyötyjä on kuitenkin vaikea mitata ja yhteismitallistaa. Kuitenkin juuri sitä tietoa meidän lisäksemme myös eduskunta ja ministeriöt tarvitsisivat, onhan tasapainon mitoittaminen liikevoittotavoitteen ja liiketoiminnan yhteiskunnallisten velvoitteiden kesken paljolti poliittinen valinta”, Kangas toteaa.
”Tässä kaipaamme tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta aiempaa enemmän tutkittua tietoa, tehokkaita arviointimenetelmiä sekä uusia keinoja liittää hyötyarviot luonnonvarojen käytön suunnitteluun”, hän sanoo.
Jatkossa Metsähallitus seuraa velvoitteiden toteutumista ja raportoi niistä maa- ja metsätalousministeriölle sekä valtioneuvostolle. Seurantajärjestelmän avulla omistaja saa tietoa tehdyistä panostuksista ja niillä saavutetuista hyödyistä ja voi siten ottaa paremmin kantaa velvoitteiden mitoitukseen ja siihen ovatko ne oikeassa suhteessa tuottotavoitteisiin.
Kun yhteiskunnalliset velvoitteet otetaan huomioon, Metsähallituksen palvelujen merkityksen yhteiskunnalle voi jakaa tavallaan kolmeen osaan:
• valtiolle tuloutetaan voitosta 65 miljoonaa euroa
• liiketoiminnassa panostetaan yleisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin 38 miljoonaa euroa
• luontopalvelut tuottaa yhteiskunnallisia palveluja valtion budjettirahoituksella 54 miljoonan euron edestä.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ville Schildt, puh. 0205 64 4345
Viestintäjohtaja Juha Mäkinen, GSM 040 570 9307