Pääjohtaja Jyrki Kangas Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä: enemmän puuta ja enemmän muuta?
Tiedote 5.11.2007 klo 13.00
Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulussa maanantaina puhuneen Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kankaan mielestä olisi tarpeen aukaista keskustelua siitä, kuinka metsien kestävä monikäyttö voidaan turvata kansallisia tarpeita vastaavaksi nykyisessä, nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Se edellyttää Kankaan mielestä ennakkoluulotonta ja uutta ajattelua.
Kangas toteaa, että Metsähallituksen kohdalla suojelu- ja talousmetsien sijasta halutaan puhua monikäyttömetsästä.
- Metsähallitus haluaa käyttää metsiä kaikinpuolisesti kestävästi ottaen huomioon taloudelliset, ekologiset kuin sosiokulttuuriset vaikuttimet. Valtion metsienkäytön keskeinen ohjenuora on eri intressien yhteensovittaminen ja metsien monikäyttö. Kestävän ratkaisun löytämiseksi Metsähallitus ottaa kansalaisjärjestöt, elinkeinonharjoittajat, viranomaiset ja muut tahot mukaan maankäytön suunnitteluprosessiin.
Esitetty huoli metsäteollisuuden puuhuollosta on nostanut kysymyksen lisähakkuista. Metsähallituksen laskelmien mukaan valtion metsien hakkuita olisi vuositasolla mahdollista kasvattaa arviolta miljoonalla kuutiometrillä. Se takaisi edelleen sen, että metsätalous olisi puuntuotannollisesti kestävää. Kangas kuitenkin muistuttaa, että nykylinjausten valossa se merkitsisi metsän muiden käyttömuotojen vähentämistä.
Hakkuiden vähentämistäkin on esitetty. Se kuitenkin toisi taloudellisia menetyksiä ja vähentäisi puusta toimeentulonsa saavien elinkeinonharjoittajien tuloa, mikä heijastuu myös maakuntien talouksissa. Kangas huomauttaa, että hakkuumahdollisuuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen liittyy toisaalta ekologisiakin näkökulmia, kuten puuenergiaosuuden kasvaminen energiatuotannossa ja ilmaston hiilitaseeseen vaikuttaminen.
Maata Metsähallituksen hallinnassa on 9 miljoonaa hehtaaria, joista eri tavoin suojeltua 4 miljoonaa hehtaaria, talousmetsien käytössä 3,5 miljoonaa hehtaaria ja suojelemattomia kitu- ja joutomaita 1,5 miljoonaa hehtaaria.
- Talousmetsien käytössä otamme liikevoittotavoitteen rinnalla huomioon metsien monimuotoisuuden, virkistysarvot, vaikutukset poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin paljon enemmän kuin metsän- ja luonnonsuojelulaki velvoittavat. Työllisyysnäkökulma huomioidaan esimerkiksi tekemällä Ylä-Lapin hakkuut edelleen pääosin metsurityönä.
- Suojelualueita on perustettu muistakin kuin biodiversiteettisyistä ja vuosien saatossa esimerkiksi maisemalliset arvot ovat muuttuneet. Toisaalta taas joidenkin talousmetsien lisäsuojelua vaaditaan vedoten niiden monimuotoisuusarvoon.
- Mikäli omistaja haluaa ja maakunnissa nähdään hyväksi, voitaisiin jopa pohtia eräänlaisia innovatiivisia vaihtokauppoja, joilla päästäisiin kokonaistarkastelun kautta nykyistäkin parempaan tilanteeseen sekä metsätalouden hyötyjen että monimuotoisuushyötyjen kannalta. Kangas tuo esille mahdollisuuden, että osassa suojelluista metsissä olisi rajattua talouskäyttöä. Vastaavasti osaa nykyisistä talousmetsistä voisi tarkastella muun kuin talouskäytön kannalta.
Lisätiedot:
Juha Mäkinen, viestintäjohtaja, p. 0205 64 4224, 040 570 9307