Pallas-Yllästunturin kansallispuiston palveluja parannettiin miljoonilla euroilla
Suomen suosituimman kansallispuiston palveluihin satsattiin vuosina 2005-2008 yhteensä 8 milj. euroa. Rahoituksella kunnostettiin huomattava määrä kansallispuiston retkeilyrakenteita sekä opastusta parannettiin. Panostuksella saatiin Tunturi-Lapin talouteen kaikkiaan 11,6 milj. euroa uutta tuloa ja 98 henkilötyövuoden verran uutta työtä.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston palveluita parannettiin virkistys- ja luontomatkailun kehittämishankkeessa (VILMAT) rakentamalla yksi uusi varaustupa ja palvelukota, 6 uutta puuliiteriä, korjaamalla 6 autio- ja varaustupaa, 2 latukahvilaa, 3 laavua, 7 siltaa, varustamalla uudelleen 37 kompostikäymälää, sepelöimällä tai pitkostamalla polkuja 12 km, rakentamalla uusi luontopolku ja kunnostamalla vanhoja sekä pystyttämällä uusia lähtöportteja sekä teema- ja rajaopastetauluja.
Näkyvin parannus opastukseen tapahtui Tunturi-Lapin luontokeskus, Skierrin, uuden näyttelyn sekä kokonaan uusitun luontokeskus Kellokkaan muodossa. Pallastunturin luontokeskuksen asiakaspalvelutiloja uusittiin myös. Lisäksi tuotettiin lähtöporttien opasteita, raja- ja teemaopasteita sekä uusittiin luontopolkuja ja karttoja.
Metsäntutkimuslaitoksen 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan investoinnit toivat Tunturi-Lapin talouteen kaikkiaan 11,6 milj. euroa uutta tuloa ja 98 henkilötyövuoden verran uutta työtä. Lisäksi rakentamisen arvioitiin tuovan muualle Lappiin 5,8 milj. euroa uutta tuloa ja 38 henkilötyövuotta sekä vielä muualle Suomeen 3,5 milj. euroa ja 36 henkilötyövuotta. Kaikkiaan noin kahdeksan miljoonan euron investointien laskettiin aiheuttavan uutta tuloa yhteensä 32 milj. euroa ja uutta työtä yhteensä 318 työvuotta vuosina 2005–2015. Tutkimus rahoitettiin hankkeesta.
Lisäksi VILMAT -hankkeessa tuotettiin kansallispuiston luontomatkailusuunnitelma ja toteutettiin yritystutkimus, johon osallistui yhteensä 74 matkailuyritystä.
Hyvin varustettujen ja hoidettujen lähireittien merkitys korostuu entisestään, päiväretkeilyn suosion kasvaessa. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa laskettiin vuonna 2008 n. 330 000 käyntiä, pääosa matkailukeskusten lähialueilla. Päiväretkeilijät käyttävät vaeltajia enemmän kansallispuistoa ympäröivien matkailukylien tarjoamia palveluja, minkä vuoksi nykyinen kehityssuunta on myös luontomatkailuyrittäjien mieleen.
Matkailun aiheuttamat haittavaikutukset ovat merkittävin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontoa ja maisemaa uhkaava tekijä. Maaston kuluminen on näistä vaikutuksista helpoimmin havaittava. Luonnon kestävää käyttöä edistetään ja ohjataan parhaiten reittien ja taukopaikkojen rakenteilla, jätehuoltoa kehittämällä sekä reittien lähtöpisteitä, viitoitusta ja opastusta parantamalla. Kaikilla toimilla pyritään suojelemaan ja turvaamaan äärialueillaan esiintyvien eliöpopulaatioiden ja uhanalaisten lajien säilyminen kansallispuiston perustamistavoitteiden mukaisesti.
Kansallispuistojen maisemat ovat oleellinen osa suomalaista identiteettiä. Siten mittavat panostukset kansallispuistojen palveluihin tulevat kaikkien kansalaisten hyvinvoinniksi. Matkailukeskusten ja ympäröivien suojelualueiden asiakkaat ovat yhteisiä. Näin myös matkailukeskukset pääsevät hyötymään panostuksista suojelualueilla. Metsähallituksen Luontopalvelut vaalii luonnontilaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta sekä kulttuuriarvoja. Tämän lisäksi huolehditaan laadukkaista ulkoilu- ja eränkäyntipalveluista olemalla aktiivinen toimija luontomatkailussa yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa.
Valtioneuvosto teki vuonna 2003 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta luonnon virkistys-käytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (VILMAT). Tavoitteena oli luontomatkailuun liittyvien työpaikkojen kaksinkertaistuminen vuoteen 2010 mennessä ja syrjäisten maaseutualueiden elinvoimaisena säilyttäminen. Metsähallituksen VILMAT-hankkeessa oli mukana 14 osahanketta, joiden kehittämistoimet kohdistuivat 26 alueelle eri puolilla Suomea. Näistä Lapissa on toteutettu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lisäksi hankkeita Pyhä-Luoston kansallispuistossa sekä Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Sakari Kokkonen, Metsähallitus p. 0400 241 411, e-mail: sakari.kokkonen@metsa.fi
Puistomestari Tapani Rauhala, Metsähallitus p. 040 537 3346, e-mail: tapani.rauhala@metsa.fi
