Saimaannorpan kuutteja syntyi tänä vuonna poikkeuksellisen vähän - Huono poikastulos korostaa verkkokalastusrajoitusten tärkeyttä

Metsähallituksen saimaannorppien poikaslaskennassa löytyi tänä keväänä vain 43 kuuttia eli kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna. Saimaannorpan poikastuotto laskettiin 30. kerran. Heikko poikastulos osoittaa, että saimaannorppakannan kehitys on epävakaata, ja pieni ja hajanainen norppapopulaatio on hyvin uhanalainen. Vapaaehtoiset verkkokalastusrajoitukset, joita on tehty jo 1980-luvulta, ovat olleet merkittävä tekijä saimaannorpan säilymisessä. Toukokuun alkuun mennessä lähes puolet tavoitepinta-alasta on saatu sopimusrauhoitusten piiriin.

Vaihtelut alueellisessa saimaannorpan poikastuotossa ja norppakannassa ovat huomattavia. Kanta keskittyy Keski-Saimaan Pihlajavedelle ja Haukivedelle, missä syntyi kolme neljäsosaa kevään poikasista. Ilahduttavaa oli, että Orivedellä Pohjois-Saimaalla syntyi ensimmäinen kuutti viiteen vuoteen. Toisaalta taas esimerkiksi Kolovedellä ei syntynyt kuutteja lainkaan. Syntyneiden kuuttien määrä on Koloveden alueella laskenut viime vuosina: vielä vuonna 2001 siellä syntyi kuusi kuuttia, vuonna 2007 enää kaksi ja nyt ei lainkaan.

Poikkeuksellisen heikon syntyvyyden syy on todennäköisimmin pienissä populaatioissa oleva satunnaisvaihtelu. ”Saimaannorppakanta on viime vuosina taantunut, mikä on johtanut synnyttäjien määrän vähentymiseen kannassa. Pienissä populaatioissa myös sattuma on sukupuuttotekijä. Tilanne on nyt otettava erittäin vakavasti ja on lisättävä ponnistuksia saimaannorpan suojelemiseksi”, analysoi suojelubiologi, tohtori Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Norppien pesälaskenta aloitettiin huhtikuun alussa ja viimeiset tarkistukset tehtiin juuri ennen vappua. Mukana työssä oli 80 henkilöä, joista 60 oli vapaaehtoisia pesälaskijoita. Kuten aiemmin, WWF laski pesät ja poikaset eteläisellä Saimaalla.

”Laskenta onnistui erittäin hyvin, koska yöpakkasien vuoksi Saimaan jääpeite kesti huhtikuun lopulle ja laskijoilla oli aikaa kiertää pesimäalueet rauhassa. Osan alueista tarkistimme useaan kertaan. Odotimme jälleen yli 50 poikasen syntymää, joten 43 kuutin löytyminen oli pettymys kannan kehittymisen kannalta. Näistäkin kuuteista 3 löytyi kuolleina” kertoo suojelubiologi Tuomo Kokkonen Metsähallituksesta.


Noin puolet sopimusrauhoitusten tavoitepinta-alasta
on saavutettu

Metsähallitus muistuttaa, että saimaannorpan suojelutoimia on kohdistettava kaikille norpan pesimäalueille. Suojelua tarvitaan erityisesti alueilla, joilla norppia on paljon, kuten Hauki- ja Pihlajavedellä, sillä niillä alueilla kannalla on parhaat vahvistumisedellytykset. Toisaalta norpan suojelun suuri haaste on sen elinalueen kaventuminen, joten suojelutoimia tarvitaan myös alueilla, kuten Orivedellä, jonne vuosien tauon jälkeen on syntynyt kuutti.

Tehokkain toimi on verkkokalastuksesta pidättäytyminen norpan tärkeimmillä pesimäalueilla keväällä, jolloin emä vierottaa kuutin ja se laajentaa elinpiiriään. Tavoitteena on saada 1 500 km²:n pinta-ala sopimusrauhoitusten piiriin.

”Metsähallitus on toiminut tehokkaasti rauhoitussopimusten aikaansaamiseksi osakaskuntien kanssa. Osakaskuntien kokoukset ovat kuitenkin vasta keväällä tai niiden toiminta on järjestäytymätöntä, joten tavoitteeseen ei päästä tänä vuonna huolimatta tehokkaasta kampanjoinnista. Siksi vetoamme myös verkkokalastuksesta pidättäytymiseen, vaikka virallinen rauhoituspäätös korvauksineen puuttuisikin,” vetoaa kehitysjohtaja Matti Määttä Metsähallituksesta.

Eteläinen Saimaa on hyvä osoitus rauhoitussopimusten merkityksestä norppakannalle: Vielä 2000-luvun alussa alueella ei juuri syntynyt kuutteja, mutta tänä vuonna niitä syntyi jo viisi. Alueella on kyetty tekemään hyvin rauhoitussopimuksia norpan pesimäalueille.

Tämän kevään jälkeen rauhoitusalueita on yhteensä noin 800 km² riippuen keskeneräisistä sopimusneuvotteluista. Uutta pinta-alaa tästä on noin 250 – 300 km². Yhtään vanhaa sopimusta ei ole irtisanottu. Lisäksi keväinen verkkokalastus on kielletty 87 km2:lla valtion vesialueita, joita Metsähallitus hallinnoi.

Metsähallitus on mukana laajassa kampanjassa ”Pelasta saimaannorppa”, jota maa- ja metsätalousministeriö vetää. Mukana ovat myös ympäristöministeriö, Kalatalouden keskusliitto, Vapaa-ajankalastajien liitto ja WWF. Myös Etelä-Savon maakuntaliitto on halunnut edistää vapaaehtoisia verkkokalastusrajoituksia.

Norppafaktaa:

• Saimaannorpan kannan koko on noin 260 norppaa.
• Välitön sukupuuton uhka väistyy, jos kanta saadaan noin 400 yksilöön.
• Realistinen ja hyvä kannan kasvuvauhti olisi 5 % vuodessa.
• Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja suojelutoimien toteutuksesta ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa.

Syntyneet kuutit 2009:

Koko Saimaa:
yhteensä 43 kpl (joista 3 todettu kuolleeksi)
Alueet:
Orivesi 1
Enonvesi 1
Kolovesi 0
Joutenvesi 2
Haukivesi 10 (joista 1 kuollut)
Pihlajavesi 21 (joista 2 kuollutta)
Tolvan-Katosselkä 2
Lietvesi 1
Etelä-Saimaa 5


Lisätietoja:
Metsähallitus: suojelubiologi, tohtori Tero Sipilä, 0205 64 5912,
suojelubiologi Tuomo Kokkonen, 0205 64 5910
Etelä-Saimaan pesälaskennat: WWF, Ismo Marttinen, 050 4349591

Kuvia tämän kevään kuuteista ja laskennoista, kartat syntyvyydestä (myös tiedotteen liitteenä): viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, Metsähallituksen luontopalvelut, 0400 425 666