Saimaannorpan pesälaskennat alkoivat - Nokian tekemä lahjoitus tuo uutta tehoa pesälaskentoihin
Metsähallitus aloittaa saimaannorpan jokakeväiset pesälaskennat. Tavoitteena on noin kuukauden sisällä saada laskettua norpan pesät, minkä perusteella tehdään arvio syntyneiden kuuttien määrästä. Vapaaehtoiset ovat tärkeä apu pesälaskennoissa. Uutta tehoa laskentoihin tuo myös Nokian tekemä merkittävä lahjoitus.
Metsähallitus aloittaa saimaannorpan pesien laskennan 31. kerran. Sääolot vaikuttavat siihen, miten Saimaan eri alueilla laskennat painottuvat. Apuna on monia vapaaehtoisia. Heidän käyttönsä on tärkeää, jotta yli 2000 neliökilometrin laskenta-alue saadaan katettua muutamassa viikossa. Esimerkiksi WWF Suomen panos laskentoihin eteläisellä Saimaalla on merkittävä, ja monet vapaaehtoiset yksittäiset henkilöt osallistuvat norpan pesälaskentoihin. Metsähallitus kouluttaa kaikki vapaaehtoiset laskentoihin. Nokia lahjoitti WWF:lle saimaannorpan pesälaskentoihin ilmatyynyaluksen, 15 kelluntapukua sekä navigointipuhelimet. ”Ilmatyynyalus mahdollistaa liikkumisen heikoilla jäillä laajalla alueella. Kelluntapuvut ovat tärkeitä vapaaehtoisten turvallisuuden varmistamisessa. Nokia 6710 Navigator -puhelimet auttavat meitä maastossa tallentamaan pesäpaikkojen sijaintiedot kätevästi”, iloitsee suojelubiologi, FT Tero Sipilä Metsähallituksen luontopalveluista. ”Kohdistimme tukemme pesälaskentoihin, sillä ne ovat suojelutyön perusta. Navigointipuhelimiamme pystyy hyödyntämään norppakannan seurannassa, ja haluamme lahjoituksellamme tukea vapaaehtoisten laskijoiden tärkeää osuutta saimaannorpan suojelussa”, sanoo Nokian kestävän kehityksen johtaja Kirsi Sormunen. Toivo elää hyvästä kuuttivuodesta Pesälaskennassa pyritään vuosittain kattamaan kokonaan norpan elinalue Saimaalla. Saimaannorpan pesälaskennat kestävät parista viikosta muutamaan viikkoon jäätilanteesta riippuen. Pesälaskentoihin ryhdytään, kun pesät ovat romahtaneet ja voidaan olla varmoja siitä, ettei laskenta aiheuta merkittävää häiriötä emoille ja kuuteille. Sen lisäksi että pesälaskennat antavat arvion syntyneiden kuuttien määrästä, ne kertovat myös millä alueilla norpat elävät ja lisääntyvät. Näin suojelutoimet voidaan kohdistaa juuri oikeille alueille. Hyvä lumitalvi on lupaava kuuttien kannalta: emon rannan tuntumaan rakentama lumipesä suojaa kuuttia kylmyydeltä, pedoilta ja ihmisen aiheuttamalta häiriöltä. Hyvä kuuttivuosi olisi tärkeää, sillä viime vuonna saimaannorppien poikaslaskennan perusteella tehty arvio syntyneistä kuuteista oli 44. Vuonna 2008 se oli 51. Tänä keväänä myös verkkokalastusrajoitukset kattavat lähes koko norpan tärkeimmän poikimisalueen mikä ehkäisee kuuttien kalanpyydyskuolemia. Pesälaskentojen perusteella Metsähallitus tekee arvion syntyneiden kuuttien määrästä. Tulokset julkistetaan 10. toukokuuta. Lisätietoja: Metsähallitus, luontopalvelut, suojelubiologi FT Tero Sipilä, 0205 64 5912 WWF Suomi, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020 Faktaa saimaannorpasta - Saimaannorpan kannasta tehtyjen arvioiden mukaan niitä on noin 260 yksilöä. Näistä lisääntymiskykyisiä yksilöitä on noin alle puolet. - Aikuinen saimaannorppa on hyvin uskollinen kotipaikalleen. Se pyrkii pesimään samalla rannalla vuodesta toiseen. - Saimaannorppa tulee sukukypsäksi vasta 4–5-vuotiaana, eivätkä norppanaaraat saa poikasia joka vuosi. - Synnytysten aika on vain kerran vuodessa, helmikuun lopulla. Poikasia syntyy pääsääntöisesti vain yksi. - Metsähallitus vastaa saimaannorpan suojelusta ja kannan seurannasta.
Avainsanat:
