• news.cision.com/
  • Metsähallitus/
  • Vedenalaisen luonnon kartoituksista apua merialueiden käytön suunnitteluun - Uusi teknologia voi mullistaa vedenalaisen luonnon kartoitukset

Vedenalaisen luonnon kartoituksista apua merialueiden käytön suunnitteluun - Uusi teknologia voi mullistaa vedenalaisen luonnon kartoitukset

Report this content

Tänä kesänä käynnistyvät vedenalaisen luonnon selvitykset kahdessa uudessa, laajassa hankkeessa, joissa kartoitetaan Suomen vedenalaisia elinympäristöjä ja eliöitä. Mereisiä alueita koskevia suunnitelmia tehdään ilman riittävää tietoa vedenalaisen luonnon ominaisuuksista ja luontoarvoista. Hankkeiden tavoitteita ja menetelmiä esiteltiin Metsähallituksen tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa pinnan alla.

Mereisiin rannikkoalueisiin kohdistuu huomattavia kehityspaineita, ja niiden vastuullinen hyödyntäminen vaatii kattavaa alueellista suunnittelua. Suunnittelun pohjana oleva tietovaranto on kuitenkin edelleen hyvin suppea. Suojelu- ja käyttöpäätöksiä varten tarvitaan tietoa pinnan alla olevista luontotyypeistä, elinalueiden ja eliöiden levinneisyydestä sekä merenpohjan ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maakuntakaavoja, mereisiä suojelualueita, tuulivoimapuistoja ja merenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä koskevassa päätöksenteossa. Tutkimusmenetelmien hitaus on yksi merkittävä haaste vedenalaista luontoa koskevan tiedon kartuttamisessa. Siksi ULTRA-hankkeessa selvitetään, voiko vedenalaisen luonnon kartoitusta tehdä lentokoneesta käsin kaukokartoituksena laser-tekniilla. Tätä niin sanottua Lidar-menetelmää on kokeiltu eräissä maissa merenpohjan tutkimukseen, mutta Suomessa sitä kokeillaan ensimmäistä kertaa myös vedenalaisen kasvillisuuden kartoitukseen. Toimiessaan se helpottaisi ja tehostaisi merkittävästi vedenalaisen luonnon tutkimusta: Lidar-laserkeilauksella pystyy päivässä kattamaan sen, mitä kaikuluotaimella saa tehtyä kuukaudessa, videokuvauksilla vuodessa ja sukeltamalla kymmenessä vuodessa. Vaikka menetelmän tarkkuus olisi vain karkea, se toisi tehokkaasti tarpeellista lisätietoa merialueiden käytön suunnitteluun jo kesälle 2010. FINMARINET-hankkeessa tehdään kartoituksia Suomen rannikolla sijaitsevalla seitsemällä Natura 2000 -suojelualueella sekä niiden läheisyydessä sijaitsevilla talousvyöhykkeillä (Perämeren kansallispuisto, Perämeren saaret, Merenkurkku, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren kansallispuisto, Uudenkaupungin saaristo, Saaristomeren kansallispuisto). Hankkeen tarkoitus on johtaa ehdotukseen uusien mereisten suojelualueiden perustamiseksi. Samalla saadaan lisätietoa ja karttoja merenpohjan topografiasta, vedenalaisista luontotyypeistä ja maisemista sekä elinympäristöjen ja eliölajien levinneisyyksistä tutkimusalueilla. Molemmat hankkeet ovat myös osa VELMU-ohjelmaa eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa. Se on kymmenvuotinen valtakunnallinen hanke, jossa selvitetään Suomen rannikon vedenalaisen – niin elottoman kuin elollisenkin – luonnon tila. Suomen ensimmäinen vedenalainen tiedotustilaisuus Vedenalaisen luonnon kartoitusta ja sen haasteita esiteltiin Metsähallituksen tiedotustilaisuudessa tänään Raippaluodon ulkopuolella veden alla. Maailmankin mittakaavassa vedenalaisia tiedotustilaisuuksia on ollut vain pari, Suomessa ei koskaan tätä ennen. Toimittajat saattoivat seurata tilaisuutta sukeltamalla tai saaresta käsin. ”Veimme tiedotustilaisuuden sinne, mihin kartoituksemmekin kohdistuvat ja missä teemme suuren osan työstämme. Harvinainen tiedotustilaisuuden pitopaikka myös alleviivaa sitä, kuinka huonosti vedenalainen maailma tunnetaan”, perusteli meribiologi, FT Essi Keskinen, joka myös vastaa FINMARINET-hankkeen maastotöistä Perämerellä. FINMARINET- ja ULTRA-hankkeista: FINMARINET-hankkeeseen osallistuvat Metsähallituksen lisäksi Suomen Ympäristökeskus, Geologian Tutkimuskeskus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Hanke on juuri käynnistynyt, ja se jatkuu vuoden 2012 loppuun. ULTRA-hankkeeseen osallistuu yli kymmenen sidosryhmää, Metsähallituksen lisäksi mm. Merenkulkulaitos, Pohjanmaan liitto ja Ruotsista Västerbottenin lääninhallitus, Ruotsin puolustusvoimien tutkimusosasto ja Uumajan kaupunki. Hankkeen on tarkoitus päättyä kesällä 2010. Lidar tulee sanoista Light Detection and Ranging. Lisätietoja: Metsähallituksen luontopalvelut: meribiologi Essi Keskinen, puh. 0400 867 823 suojelubiologi Michael Haldin (erit. Ultra-hanke), 040 505 8580 viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666