Asiakasmaksut kasvaneet kohtuuttomiksi – taloudellinen ahdinko vaikeuttaa kuntoutumista

Asiakasmaksulakia on tarkoitus uudistaa heti ensi vuoden alusta. Siinä ja sote-uudistuksessa pitää erityisesti huomioida kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset ja pitkäaikaissairaat. Heillä on oltava oikeus riittäviin käyttövaroihin kaikkien asiakas- ja palvelumaksujen jälkeen. Nyt näin ei ole, totesi Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto tänään.

Sote-ja maakuntauudistuksen lähtökohtana on ollut, ettei verotus saa nousta. Tällöin kuitenkin paine edelleen korottaa palvelujen asiakasmaksuja kasvaa. Tämän vuoden alussa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin noin 30 % siitä huolimatta, että EU:n sosiaalisten oikeuksien komitea piti jo vuonna 2015 Suomen vähimmäisturvan tasoa riittämättömänä.

Jo nyt kohtuuttoman suuret asiakasmaksut osuvat kipeimmin pienituloisiin ja pitkäaikaissairaisiin, jotka tarvitsevat ja käyttävät eniten terveydenhuollon palveluja. Heiltä hoidon, palvelujen ja lääkkeiden aiheuttamat kulut voivat viedä jopa 2-3 kuukauden käyttövarat (ks. esimerkkilaskelmat liitteenä).

Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä, mikä aiheuttaa vaikeuksia henkilöille, joilla on psyykkisiä ongelmia ja heikot kognitiiviset taidot. Lisäksi maksukaton ulkopuolelle jäävät monet palvelut kuten sosiaalipalvelut, silmälasien hankinta, hammashoito, laitoshoito ja säännöllinen kotihoito.

Erityisen ongelmallisessa tilanteessa ovat ne kotitaloudet, joilla ei ole oikeutta toimeentulotukeen ja jotka eivät saa taloudellista tukea asiakasmaksuihin. Toimeentulotukea laskettaessa velkoja ei hyväksytä menoiksi. Kasvaneet asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa ihmisten velkaantumista. Asiakasmaksuista syntyneet taloudelliset ongelmat voivat vaikeuttaa ja jopa estää myös kuntoutumisen.

Asiakasmaksujen kohtuullistamista ja perimättä jättämistä koskevaa sääntelyä (Asiakasmaksulaki 11 §) pitää vahvistaa ja selkeyttää. Lain suomaa kohtuullistamismahdollisuutta tulee myös käyttää. Kunnissa ei nykyisin käytännössä tiedetä, miten ja missä tilanteissa maksuja tulee kohtuullistaa tai jättää perimättä. Asiakkaille ei myöskään kerrota mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Lisätietoja:

Tarmo Raatikainen, liittovaltuuston puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605

Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 561 7416

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Liitolla on 160 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niissä 17 000 jäsentä. www.mtkl.fi

Avainsanat: